Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja kaipaan (masennuksen uusiutuminen)
01.01.2019 |
Osaisiko joku vastaavan kokenut antaa neuvon. Olen 34-vuotias työssäkäyvä nainen, keskivaikean masennuksen 10vuotta sitten kokenut ja siitä kuntoutunut lääkkeiden ja psykoterapian avulla. Tässä välissä on monta hyvää vuotta ja muistan ajatelleeni, etten enää varmaan masennu, kun olen käsitellyt traumani pitkässä terapiassa. Muistan myös vannoneeni, etten enää koske masennuslääkkeisiin, koska ne turruttavat olon. Käytin aikoinaan cipralexia vuoden.
Nyt on myönnettävä, että olen uudestaan masentunut. Ekat oireet tulivat kesällä. En ole masentunut koko päivää, eikä se siis välttämättä näy esim. töissä ulospäin. Oireet ovat kehää kiertävät negatiiviset ajatukseni, ovat mielessä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Aamulla on tosi vaikea nousta sängystä, tunnen itseni lyijyksi. Hyvän ja mukavan työpäivän jälkeen olen voimani käyttänyt. Haluan eristäytyä omaan maailmaani, myös kotona haluan olla omassa rauhassa. Fyysisinä oireina pää on usein kipeä ja ääniherkkä olo.
En ole yhtä pahassa kunnossa kuin 10 vuotta sitten, kun romahdin tilaan, jossa keskittymiskykyä ei enää ollut yhtään ja ajattelin sillalla kulkiessa aina hyppäämistä.
Minulla on nyt lapsia ja kova halu elää, mutta taistelen pahan olon kanssa väsyksiin asti. Olen positiivinen, luova ja iloinen ihminen, ja yhtä aikaa sisältä aivan rikki ja ahdistunut. En uskalla ottaa lääkäriin yhteyttä, koska historiani valossa minua kohdellaan varmaan kuin parantumatonta mielenterveyskeissiä (mikä toki voin ollakin). Ja haluanko avata vanhoja haavoja uudestaan, koska niitä uusi lääkäri takuulla alkaisi kaivella.
Olen niin pettynyt, että olen taas sairastunut. Toivon että tämä menisi itsestään ohi, ja niin haluaa mieheninkin ajatella. Pelkään itse, että tila pahenee ja yhtäkkiä olen liian syvällä kuopassa noustakseni mihinkään. En varmaan saa enää terapiaa, koska olen käyttänyt kolme vuotta kelan kuntoutustukea. Raha minulla ei ole niin paljon, että voisin itse maksaa koko summan.
Ovatko masennuslääkkeet kehittyneet 10 vuoden aikana? Saako työterveydessä asiallista kohtelua jos taustani paljastuu? Nyt olisi pakko tehdä jotain, lasteni takia :'(
Kommentit (20)
Lääkäriin, mitä aikaisemmin saat hoitoa niin sen parempi. Lääkkeet kehittyvät koko ajan ja 10vuotta on nii pitkä aika, että varmasti tullut paljon uusia tuotteita. Terapia pitäisi olla mahdollista huolimatta paljon sitä on käyttänyt, nämä ovat aivan tapaus kohtaisia, jos terapia on aiemmin auttanut, nii uskoisin tämän olevan hyvä vaihtoehto myös nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtalotoveri täällä hei. Tartun aluksi tuohon viimeiseen kappaleeseen: Työterveydessä ollaan nykyään hyvin ajan tasalla. Siellä nähdään että jos ihminen pääsee liian huonoon kuntoon, voi hän päätyä eläkkeelle saakka. Olen saanut vastaavassa tilanteessa (oma oloni romahti syksyllä) työterveydestä erittäin hyvää apua ja ohjausta. Minulle mm. määrättiin erilainen lääkitys kuin mitä minulla oli vuosia sitten käytössä. Söin silloin itsekin ssri:tä ja en todellakaan halunnut kokea enää samaa. Sanoisin siis että pelko pois avun hakemisen suhteen!
Olin itsekin aikanani kolmen vuoden ajan Kelan tukemassa terapiassa mutta tilanteen uusittua sain haettua sitä lisää. Maksettavaksi jää n. 28 euroa per kerta. Työterveyspuoli tai paikallinen mielenterveyspalvelu terveyskeskuksessa osaa varmasti vahvistaa päteekö tämä myös sinun tilanteeseesi.
Mainitsit että lasten takia pitäisi tehdä jotain, mutta muista myös että lisäksi sinä itse olet ihan tarpeeksi arvokas jotta ansaitset apua!
Voimia.
Heti alkuun, syötkö riittävän monipuolisesti ja nukutko hyvin? Onko arjessasi asioita, jotka kuormittavat liikaa ja sen vuoksi polttavat sinua loppuun?
Masennus on usein monien asioiden summa, eikä se ilmesty tyhjästä. Siksikin tärkeää, että vaikutat arjessasi asioihin, mihin suinkin vain voit.
Tässä hyvä linkki esim. ravitsemuksesta, jossa puhutaan mm. folaatin tärkeydestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/18/syommeko-itsemme-masentuneeksi
Ja ole rohkea myös hakemaan apua, se on viisautta ja kiität itseäsi vielä myöhemmin! Työterveydessä hoitotahot ymmärtävät masennuksen päälle todella hyvin, tänä päivänä kun on valitettavan paljon loppuunpalamisia ym. Et missään nimessä ole yksin.
Toivon sulle AP valtavasti valoa ja voimia uuteen vuoteen!
Älä keskity masennuksesi lääkitsemiseen, vaan etsi syy joka on uusimassa masennuksesi.
Tiedän että tämä neuvoni on polittisesti epäkorrekti, mutta oman kokemukseni kautta etsisin mieluummin masennuksen syyn kuin turruttaisin mieleni lääkkeiden avulla-
Lääkkeiden avulla pystyt tottakai jatkamaan nykyisissä oloissa hyvin pitkään, mutta miksi tekisit niin, jos elämaäntapojen muutoksella pystyisit poistamaan koko masennuksen?
Mieti mikä elämässäsi vituttaa eniten, mikä siinä mättää ja miksi koet ettei tästä mitään tule?
Tutki omaa mieltäsi ja mieti onko nykyisessä tilanteessasi jotain samaa mikä aiheutti masennuksesi puhkeamisen aiemmin. Jos löydät syyn, mieti pystytkö muuttamaan omaa ajatusmaailmaasi kestämään tilannetta ja onko lääkitys oikea keino parantaa tilannetta?
Vakava tauti vaatii joskus kovat lääkkeet parantuakseen, mutta loppuelämän kannalta on parempi muuttaa olemassaolevia olosuhteita kun kemiallisesti turruttaa mielensä hyväksymään vallitseva tilannetta.
Kiitos paljon. Ihania ihmisiä täällä. Toivoa on, muistan olon ilman tätä paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeuttini sanoi, että Kelan kuntoutustukea voi hakea viiden vuoden jälkeen edellisen kauden päätyttyä. Eli sen mukaan voisit hyvinkin sitä hakea ja saada.
Tsemppiä sinulle. Itse olen taistellut masennuksen kanssa enemmän ja vähemmän varhaisteini-iästä asti. Kyllähän se harmittaa, kun huomaa taas uuden pahemman kauden tulleen, mutta itse yritän hyväksyä, että masennus on osa elämääni. Joskus on huonompia kausia, mutta sitten tulee taas parempia aikoja.
Et ole toivoton tapaus,eikä sinua sellaisena lääkärissä tulla pitämään.Masennus on hyvin yleinen sairaus ja uusiutuu herkästikin.Usko minua,olen lukemattomat masennukset,hypomaniat,sekamutoisuudet,psykoottiset masennukset,uupumukset yms.käynyt läpi.Minuakaan ei pidetä toivottomana tapauksena ja en sitä olekaan,koska kykenen kyllä pysymään elämässä kiinni.Silloinhan meitä kannattaa auttaa?
Ihan sama mihin lääkäriin menet,mutta jos työterveyshuoltosi on laaja,niin voit saada jopa terapiaa sitä kautta.Lääkkeitä on vaikka millaisia kokeiltavaksi.Muista,että masennus hoitamattomana pahenee.
Sinulle ehdotettiin,että etsit masennuksen syytä.Ihan hyvä vinkki,mutta siihen tarvitsen ajatukset jotka pysyvät kasassa.Ei se kovin sairaana onnistu,varmaan tarvitset lääkkeet että onnistut käsittelemään asiaa onnistuneesti.Vinkit ravinnosta,liikunnasta ja unesta kannattaa ottaa tosissaan.Tätä tutkitaan nyt paljon ja vaikutukset ovat massiivisia.Mm.suolisto vaikuttaa älyttömästi serotoniinin tuotantoon.
Niin ja sen ihmeempää syytähän masennukseen ei aina ole,voi johtua yksinkertaisesti aivojen epätasapainosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene vaan rohkeasti juttelemaan työterveyteen. Heillä on vaitiolovelvollisuus, joten turha sinne menoa on pelätä.
Minulla ei ole hyviä kokemuksia lääkkeistä. Söin citalopraamia puoli vuotta mutta en huomannut mitään vaikutusta, joten lopetin lääkkeen. Pyynnöistäni huolimatta en saanut kokeilla muutakaan lääkettä, koska "lääkkeen täysi vaikutus voi alkaa vasta kuukausien käytön jälkeen". En huomannut voinnissa mitään eroa, kun lopetin.
Eniten minua auttoi aika, sairausloma ja masennusta aiheuttavista asioista eroon pääsy. Minulla taustalla työuupumus hankalassa työyhteisössä ja ruuhkavuosien kiireet kotona. Masennustaipumusta lapsuuden kokemusten vuoksi.
Lääkkeet lopetettuani olen aloittanut muutaman luontaislääkkeen käytön ja nostanut D-vitamiiniannosta. Olo on oikeasti virkeämpi ja tarmokkaampi kuin aikoihin. En ole koskaan aiemmin uskonut luontaislääkkeisiin mutta ajattelin ettei vaikutus voi olla yhtään huonompi kuin käyttämälläni masennuslääkkeelläkään.
Masennus on infektioperäinen sairaus, ja masennuslääkkeet aiheuttavat myös antibioottiresistenssiä, koska ovat tavallaan heikkotehoisia mikrobilääkkeitä nekin. Vaihtakaa kunnon antibiootteihin, niin tapahtuu edistystä. Pelkät bakteriostaattiset mikrobilääkkeet ovat täysin riittämättömiä, ja voivat aiheuttaa pidemmässä käytössä diabetesta, niille joilla on siihen taipumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kamppailen masennusta vastaan "ajatushallinnalla". Itselleni olen huomannut tämän olevan ihan suht toimivaksi, mutta raskasta lähes kokoaikaista työtä se on.
Minulla alkoi mieli taas kevällä synkistymään ja sen jälkeen on ollut jatkuvaa ongelmaa olla ajattelmatta omaa vajavaisuuttaan ja huonouttaan, mutta pakko se on, etten vaivu enää koskaan siihen synkkyyteen, jossa joskus on oltu. Jos en pysty lopettamaan negatiivista ajattelua ihan ajattelemalla muuta (kivatkin asiat tuppaavat kääntymään itseään vastaan), niin alan tekemään jotain, esim. luen kirjaa, selaan nettiä, katson leffaa. Pidän kiinni myös paskalta tuntuvista arkiruutineista, koska on helpompi kohdistaa negatiiviset fiilikset niihin, kuin itseensä. Vähän sinänsä surettaa, että näin kontrollisako sitä pitää itsensä loppuelämä pitää, mutta mieluummin näin kuin niin.
Itse en enää syö lääkkeitä ellei ole ihan totaalinen pakko järjen säilyttämiseksi. En halua olla koekaniinina joka on kenties kymmenen vuoden päästä pahemmassa tilassa näiden vähän tutkittujen lääkkeiden takia, sen verran monella on huonoja kokemuksia pitkäaikaisvaikutuksista. Ja ainakin minusta nyt pyörii ihan samoja lääkkeitä markkinoilla kuin kymmenen vuotta sitten, joiden lisäksi sitten jotain uusia mutta periaatteessa samanlaisia.
Itsekin tässä taistelen aina välillä lähes kadonneen, mutta sitten takaisin palaavan masennuksen kanssa. Ei kai sinullakaan muu auta kuin puhua lääkärille, että pääset jotenkin etenemään. Ja voithan ainakin alkuun päästäksesi jotain lääkkeitäkin kokeilla, jos niistä vaikka olisi apua. Toivottavasti sinulle sattuu kohdalle lääkäri, joka ei pelkästään tuputa lääkettä ratkaisuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi vaihtelevasti keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta päälle 5v sairastanut.
Minulla ei lääkkeet ole mitenkään auttanut (ei kyllä oikein muukaan, kun edelleen masentunut). Tuli vain sellainen entistä tyhjempi olo + nostivat painoa, joka masensi lisää. Lääkkeettömänä hoitona sain akupunktiota, ei itsellä toiminut, joillain varmasti.
Kannattaa mennä sinne lääkäriin nyt, vielä kun voit. Vaikeasti masentuneena se yksi puhelinsoittokin voi tuntua ylivoimaiselta.
Mielenterveys- ja päihdepuolelta saat maksutta ainakin sairaanhoitajan ja psykologin palveluita, ensin tk lähete tosin.
Ja on siellä omat lääkärit ja psykiatritkin. Suosittelen.
Koita myös pohtia masennuksesi syitä, sekä asioita jotka tekee iloiseksi. Minä nautin esimerkiksi luonnossa olosta ja musiikista, pyrin niitä tekemään aina kun pystyn.
Puhelin pois makuuhuoneesta
Lue tms.
Someen vain tunti per päivä, rajoita ruutuaikaa
Liiku
Syö hyvin, sokeri ja vehnä minimiin
Vihanneksia ja kasviksia ja marjoja tilalle ja proteiinia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elintavat kuntoon ensin. Ja hanki harrastus. Harkitse myös terapiaa
Vierailija kirjoitti:
Masennus on infektioperäinen sairaus, ja masennuslääkkeet aiheuttavat myös antibioottiresistenssiä, koska ovat tavallaan heikkotehoisia mikrobilääkkeitä nekin. Vaihtakaa kunnon antibiootteihin, niin tapahtuu edistystä. Pelkät bakteriostaattiset mikrobilääkkeet ovat täysin riittämättömiä, ja voivat aiheuttaa pidemmässä käytössä diabetesta, niille joilla on siihen taipumusta.
Et taida olla lääkäri tai muutenkaan tietää mistä puhut? Melkoista paskaa yllä oleva sanoisin 99% varmuudella.
"Aamulla on tosi vaikea nousta sängystä, tunnen itseni lyijyksi. Hyvän ja mukavan työpäivän jälkeen olen voimani käyttänyt. Haluan eristäytyä omaan maailmaani, myös kotona haluan olla omassa rauhassa. Fyysisinä oireina pää on usein kipeä ja ääniherkkä olo."
Nämä oireet sopivat sisäilma/homeongelmiin. Itsellä oli nuo oireet. Sain masennuslääkkeet ja psykologillakin tuli käytyä muutaman kerran. Pari vuotta myöhemmin työpaikan tiloja tutkittaessa selvisi, että syynä oli työpaikan sisäilma (homeet ja märälle alustalle asennetut muovimatot).
Kisuttelija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus on infektioperäinen sairaus, ja masennuslääkkeet aiheuttavat myös antibioottiresistenssiä, koska ovat tavallaan heikkotehoisia mikrobilääkkeitä nekin. Vaihtakaa kunnon antibiootteihin, niin tapahtuu edistystä. Pelkät bakteriostaattiset mikrobilääkkeet ovat täysin riittämättömiä, ja voivat aiheuttaa pidemmässä käytössä diabetesta, niille joilla on siihen taipumusta.
Et taida olla lääkäri tai muutenkaan tietää mistä puhut? Melkoista paskaa yllä oleva sanoisin 99% varmuudella.
No lääkärit eivät tiedä oikeastaan mitään, ja sen vuoksi onkin hyvä että en ole lääkäri. Et taida tietää 99% varmuudella mitään?
On helppoa lukea pubmedistä julkaisuja, eikö vain? Google hakusanat "antibiotic resistance SSRI" ja "SSRI risk of diabetes"
Nostan ketjua ensin ja kirjoitan sitten mitä löysin, koska te olette tyypillisiä laiskoja vätyksiä, jolloin joudun itse tekemäännkaiken työn.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412018304823
"Antidepressant fluoxetine induces multiple antibiotics resistance in Escherichia coli via ROS-mediated mutagenesis"
ROS-mediated mutagenesis on tyypillinen antibioottiefekti:
https://www.biorxiv.org/content/early/2018/09/27/428961
"Reactive oxygen species are major contributors to SOS-mediated mutagenesis induced by fluoroquinolones"
Ja samantyyppistä vaikutusta on havaittu fluorokinoloniantibiooteilla, mutta niillä myös SOS-vaikutusta ROSin lisäksi. Voin vaikka lyödä vetoa siitä että lääkäreillä ei ole hajuakaan mitä ROS ja SOS tarkoittaa, pitää ymmärtää asioita molekyylitasolla.
Itsellä hyvä lapsuus, perhe, opiskelu yms. Silti epäonnistumisia kohdatessa koen ne tosi raskaasti. Uskon, että minulla herkkyys ns masentua. Aivoni toimivat niin. Meillä on suvussa samantyyppistä monella. Ihan selkeästi perinnöllistä. Siis kokea menetykset tosi lamauttavina. Esim. avioero, läheisen kuolema, työstressi, sairausepäily, lapsen sairastuminen jne. (asiat, mitkä joku toinen pystyy sietää).
Älä syytä pelkästään traumojasi masennuksesta vaan aivojesi kemiaa.
No onhan niitä lääkkeitä eri tyyppisiä olemassa.