Maissijauhon hiilihydraatti terveellistä diabeetikolle?

Maissijauhoista tehty pasta on yksi pahimmista verensokerin nostattajista. Äkkiä se pois ruokavaliosta. Jos käyttää gluteenittomuuden takia, niin korvaa esim. kikherne-, linssi- tai tattarijauhoista tehdyillä.

Hiilihydraateilla on eroa. Jos jokin ateria nostaa verensokeria reippaasti, niin silloin on syytä miettiä mikä siinä niin tekee ja lopettaa sen syöminen. Jos ei itse kykene päättelyyn, niin ruokapäiväkirjan pitoa ja yhteys ravitsemusterapeuttiin, joka suunnittelee sellaisen ruokavalion, jolla verensokeri pysyy aisoissa ja ruuasta saa tarvittavat ravintoaineet.

Vierailija kirjoitti:

Näin àamulla parasta ystävääni, jolla on juuri ennen joulua diagnosoitu diabetes. Tämä ystäväni ihmetteli, kun ei ole sokerit laskeneet vaikka hän kuinka yrittää. Hän kertoi syövänsä paljon maissipastaa, jossa on paljon hiilihydraatteja, mutta niistä vain vähän on sokereita. Eli hiilihydraatit on turvallisia. Jäin asiaa miettimään. Olen luullut, että valtaosa hiilihydraatista muuttuu elimistössä sokeriksi. Olenko nyt ihan hakoteillä?

Kaikki hiilihydraatti muuttuu sokeriksi.Vähähiilihydraattinen voi kuitenkin rasittaa liialla proteiinilla elimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin àamulla parasta ystävääni, jolla on juuri ennen joulua diagnosoitu diabetes. Tämä ystäväni ihmetteli, kun ei ole sokerit laskeneet vaikka hän kuinka yrittää. Hän kertoi syövänsä paljon maissipastaa, jossa on paljon hiilihydraatteja, mutta niistä vain vähän on sokereita. Eli hiilihydraatit on turvallisia. Jäin asiaa miettimään. Olen luullut, että valtaosa hiilihydraatista muuttuu elimistössä sokeriksi. Olenko nyt ihan hakoteillä?

Kaikki hiilihydraatti muuttuu sokeriksi.Vähähiilihydraattinen voi kuitenkin rasittaa liialla proteiinilla elimiä.

Siksipä vähähiilihydraattisesta niitä hiilihydraattien kaloreita ei korvatakaan proteiinilla vaan rasvalla.

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin àamulla parasta ystävääni, jolla on juuri ennen joulua diagnosoitu diabetes. Tämä ystäväni ihmetteli, kun ei ole sokerit laskeneet vaikka hän kuinka yrittää. Hän kertoi syövänsä paljon maissipastaa, jossa on paljon hiilihydraatteja, mutta niistä vain vähän on sokereita. Eli hiilihydraatit on turvallisia. Jäin asiaa miettimään. Olen luullut, että valtaosa hiilihydraatista muuttuu elimistössä sokeriksi. Olenko nyt ihan hakoteillä?

Kaikki hiilihydraatti muuttuu sokeriksi.Vähähiilihydraattinen voi kuitenkin rasittaa liialla proteiinilla elimiä.

Vähähiilihydraattinen ei tarkoita liiallisen proteiinin syömistä.

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Henkilöllä, jolla on juuri todettu kakkostyypin diabetes, on ruokavaliossa yleensä muutakin vikaa kuin vain hiilihydraattien määrä. Usein henkilön vuorokauden aikana syömä kalorimäärä on sellainen, että siinä ei ole syytä korvata mitään millään. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä sellaiset muutokset, että muutoksen jälkeen hän saisi verensokerin tasapainotettua ja  ruokavaliostaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi kuitua. 

Heihaloo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Henkilöllä, jolla on juuri todettu kakkostyypin diabetes, on ruokavaliossa yleensä muutakin vikaa kuin vain hiilihydraattien määrä. Usein henkilön vuorokauden aikana syömä kalorimäärä on sellainen, että siinä ei ole syytä korvata mitään millään. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä sellaiset muutokset, että muutoksen jälkeen hän saisi verensokerin tasapainotettua ja  ruokavaliostaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi kuitua. 

Kuten hyvin tiedät, rasva ei nosta verensokeria vaan pitää sen tasaisena. Hiilihydraatteja syömällä verensokeria saa olla jatkuvasti mittaamassa ja säätämässä. 

Heihaloo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Henkilöllä, jolla on juuri todettu kakkostyypin diabetes, on ruokavaliossa yleensä muutakin vikaa kuin vain hiilihydraattien määrä. Usein henkilön vuorokauden aikana syömä kalorimäärä on sellainen, että siinä ei ole syytä korvata mitään millään. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä sellaiset muutokset, että muutoksen jälkeen hän saisi verensokerin tasapainotettua ja  ruokavaliostaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi kuitua. 

Verensokeri tasoitetaan juurikin hiilareita vähentämällä ja rasvaa lisäämällä ja rasva pitää olla hyvää rasvaa, ei margariineja tai siemenöljyjä.

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Henkilöllä, jolla on juuri todettu kakkostyypin diabetes, on ruokavaliossa yleensä muutakin vikaa kuin vain hiilihydraattien määrä. Usein henkilön vuorokauden aikana syömä kalorimäärä on sellainen, että siinä ei ole syytä korvata mitään millään. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä sellaiset muutokset, että muutoksen jälkeen hän saisi verensokerin tasapainotettua ja  ruokavaliostaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi kuitua. 

Verensokeri tasoitetaan juurikin hiilareita vähentämällä ja rasvaa lisäämällä ja rasva pitää olla hyvää rasvaa, ei margariineja tai siemenöljyjä.

Kyllä kyllä, mutta aika usein kakkostyypin diabeetikot ovat ylipainoisia/lihavia (ei tietenkään aina). Ei voi yleistää, että hiilarit pois ja rasvaa lisää, kun tavoitteena on yleensä myös painonpudotus. Joka voi jo itsessään korjata sokerit mm. lisäämällä insuliiniherkkyyttä.

En ole se, jolle vastasit, mutta haluan korjata väitteitäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Henkilöllä, jolla on juuri todettu kakkostyypin diabetes, on ruokavaliossa yleensä muutakin vikaa kuin vain hiilihydraattien määrä. Usein henkilön vuorokauden aikana syömä kalorimäärä on sellainen, että siinä ei ole syytä korvata mitään millään. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä sellaiset muutokset, että muutoksen jälkeen hän saisi verensokerin tasapainotettua ja  ruokavaliostaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi kuitua. 

Verensokeri tasoitetaan juurikin hiilareita vähentämällä ja rasvaa lisäämällä ja rasva pitää olla hyvää rasvaa, ei margariineja tai siemenöljyjä.

Kyllä kyllä, mutta aika usein kakkostyypin diabeetikot ovat ylipainoisia/lihavia (ei tietenkään aina). Ei voi yleistää, että hiilarit pois ja rasvaa lisää, kun tavoitteena on yleensä myös painonpudotus. Joka voi jo itsessään korjata sokerit mm. lisäämällä insuliiniherkkyyttä.

En ole se, jolle vastasit, mutta haluan korjata väitteitäsi.

En kyllä väitä mitään, kunhan kerroin, miten verensokerin saa tasoitettua. Samalla tavalla muuten painokin laskee, jos tarvetta sattuu olemaan.  Ylipaino ei muuten ole syy kakkostyypin diabetekseen, vaan syöty ruoka. Se, että kakkoset ovat useinkin ylipainoisia johtuu juurikin siitä ruuasta, joka sen diabeteksenkin on aiheuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heihaloo kirjoitti:

Diabeetikko ei varsinaisesti korvaa hiilihydraattien kaloreita proteiinilla eikä rasvalla. Diabeetikon ruokavalio pitää korjata kokonaisvaltaisesti. Nopeiden hiilihydraattien määrää ruokavaliossa vähennetään. mm. lisäämällä kasviksia ja hitaammin vaikuttavien hiilihydraattien lähteitä. Rasvan ja proteiinien määrä tarkistetaan ja lähteet vaihdetaan tarvittaessa parempiin. 

Kakkostyypin diabeetikon elämä ei ole pelkästään verensokereiden seurantaa, vaan jos haluaa sairautensa hallintaan tai parantua siitä, se vaatii elämänmuutosta monella osa-alueella. Mm. syöminen pitää saada säännölliseksi ja ruokavalio sairauden hoitoon sopivaksi, unta pitää saada riittävästi ja liikunta osaksi elämää. Samalla tavalla kuin aikaisemmin ei voi jatkaa. Tai voi, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos verensokerit heittelee ja hoito ei tehoa. 

Ruotsissa on jo pitkään käytetty 2-tyypin diabeteksen hoitoon vähähiilihydraattista ruokavaliota. Jopa terveydenhuoltohenkilöstö suosittelee sitä. Ruotsiksi dieetistä käytetään nimitystä LCHF ja siinä todellakin korvataan hiilihydraatit rasvalla.

Henkilöllä, jolla on juuri todettu kakkostyypin diabetes, on ruokavaliossa yleensä muutakin vikaa kuin vain hiilihydraattien määrä. Usein henkilön vuorokauden aikana syömä kalorimäärä on sellainen, että siinä ei ole syytä korvata mitään millään. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä sellaiset muutokset, että muutoksen jälkeen hän saisi verensokerin tasapainotettua ja  ruokavaliostaan tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi kuitua. 

Verensokeri tasoitetaan juurikin hiilareita vähentämällä ja rasvaa lisäämällä ja rasva pitää olla hyvää rasvaa, ei margariineja tai siemenöljyjä.

Kyllä kyllä, mutta aika usein kakkostyypin diabeetikot ovat ylipainoisia/lihavia (ei tietenkään aina). Ei voi yleistää, että hiilarit pois ja rasvaa lisää, kun tavoitteena on yleensä myös painonpudotus. Joka voi jo itsessään korjata sokerit mm. lisäämällä insuliiniherkkyyttä.

En ole se, jolle vastasit, mutta haluan korjata väitteitäsi.

Tavoitteena kakkostyypin diabeetikoilla on ensisijaisesti saada verensokerit hallintaan. Se onnistuu vähillä hiilareilla ja reilulla oikealla rasvalla. Painonpudotus tulee siinä samaan hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin àamulla parasta ystävääni, jolla on juuri ennen joulua diagnosoitu diabetes. Tämä ystäväni ihmetteli, kun ei ole sokerit laskeneet vaikka hän kuinka yrittää. Hän kertoi syövänsä paljon maissipastaa, jossa on paljon hiilihydraatteja, mutta niistä vain vähän on sokereita. Eli hiilihydraatit on turvallisia. Jäin asiaa miettimään. Olen luullut, että valtaosa hiilihydraatista muuttuu elimistössä sokeriksi. Olenko nyt ihan hakoteillä?

Kaikki hiilihydraatti muuttuu sokeriksi.Vähähiilihydraattinen voi kuitenkin rasittaa liialla proteiinilla elimiä.

Vähähiilihydraattinen ei tarkoita liiallisen proteiinin syömistä.

Ei tietenkään, mutta laitapa rahkan sekaan tahinia, tulee hyvää, jos siinä rahkassa on rasvaakin:-)