Kuinka nopeasti on normaalia aloittaa seurustelu?

Kysy siltä alkaakse olee sun kaa.

Eiköhän tuo ihan yksilöllistä. Mikspä ei jos sille tuntuu.

No hän haluaisi alkaa jo seurustelemaan, mutta mietin enemmänkin sitä, että uskallanko aloittaa seurustelun jo näin nopeasti. Miehessä ei vielä toistaiseksi ole mitään vikaa, mutta jotenkin pelottaa, kun niin huonoja miehiä tullut tapailtua....

No minkä ihmeen takia teidän pitäisi aloittaa seurustelu, jos et ole edes vielä tiedä rakastatko häntä? Yleensä on tapana miettiä ensin, ja antaa se suostumus vasta sitten kun tietää mitä haluaa. Tai vähintäänkin uskoo tietävänsä.

Mitä se seurustelun aloittaminen sinulle tarkoittaa? Miten se muuttaa tilannettanne?

Mun nuoruudessa seurustelu aloitettiin siitä kun tavattiin (baarissa). Miksi pitää olla joku tapiluvaihe?

Vierailija kirjoitti:

No minkä ihmeen takia teidän pitäisi aloittaa seurustelu, jos et edes vielä tiedä rakastatko häntä? Yleensä on tapana miettiä ensin, ja antaa se suostumus vasta sitten kun tietää mitä haluaa. Tai vähintäänkin uskoo tietävänsä.

Noin. Poistettu ylimääräinen ole-sana...

Piti vielä sanomani, että toiselle on varmaan tosi kivaa, jos ensin rupeat seurustelemaan hänen kanssaan ja sitten heti kohta kerrot, että olet tarkemmin harkittuasi tullut toisiin ajatuksiin.

4

Vierailija kirjoitti:

Mun nuoruudessa seurustelu aloitettiin siitä kun tavattiin (baarissa). Miksi pitää olla joku tapiluvaihe?

Minä en haluaisi olla suhteessa ihmisen kanssa jota en tunne lainkaan.

Tapailuvaihe on usein harmaata aluetta. Kun ei olla yhdessä, ei ole mitään velvollisuutta olla uskollinen. Moni kuitenkin on itse, muttei ymmärrä, että samaan aikaan toinen osapuoli voi deittailla muitakin ja harrastaa seksiä.

Siksipä minusta joko ollaan yhdessä tai sitten ei olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun nuoruudessa seurustelu aloitettiin siitä kun tavattiin (baarissa). Miksi pitää olla joku tapiluvaihe?

Minä en haluaisi olla suhteessa ihmisen kanssa jota en tunne lainkaan.

Mikä on tapailun ja seurustelun ero?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun nuoruudessa seurustelu aloitettiin siitä kun tavattiin (baarissa). Miksi pitää olla joku tapiluvaihe?

Minä en haluaisi olla suhteessa ihmisen kanssa jota en tunne lainkaan.

Selitä minulle, miten tämä juttu menee. Omalla kohdallani se on ollut yksinkertaista: jos on tavattu ihminen, jonka kanssa on herännyt molemminpuoleinen kiinnostus, on alettu tutustua toisiimme tapailemalla eli seurustelemalla. Se on sitten joko osoittanut, että sovimme yhteen ja johtanut kertaalleen avioliittoon saakka, tai että emme sovi yhteen jonka tuloksena on erottu. Ei sitä ole erikseen sovittu, että nyt seurustellaan, se on ollut vain se vaihe, jossa tapaillaan toisiamme ja keskustellaan haaveista, toiveista, odotuksista, suunnitelmista jne. Ja jos se on jatkunut pitempään kuin pari kuukautta niin on alettu tutustua toisen perheeseen, ystäviin jne. Sitten on tehty sitoumuksia yhä pitemmälle tulevaisuuteen eli ei pelkästään ole sovittu tapaamista seuraavalle viikonlopulle vaan on varattu lomamatkoja, tehty suunnitelmia yhteiseksi jouluksi tai juhannukseksi, suunniteltu yhteinen kesäloma...

Missä vaiheessa ja minkä ikäiset ovat alkaneet erikseen sopia seurustelusta? Kuulostaa teinimeiningiltä.

Huhuu, ap, mitä seurustelun aloittaminen siis käytännössä tarkoittaisi?

Vierailija kirjoitti:

Huhuu, ap, mitä seurustelun aloittaminen siis käytännössä tarkoittaisi?

Sitä, että ihan tosissaan sitouduttaisiin toisiimme, eikä enää katsella tai tunnustella mitään. Tuntisimme toisemme jo melko hyvin ja oltaisiin varmoja toisistamme ja suhteestamme.

Olemme toki nyt jo sitoutuneita toisiimme, ei siis sekstailla muiden kanssa yms, mutta mies haluaisi siitä jo niin sanotusti virallista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhuu, ap, mitä seurustelun aloittaminen siis käytännössä tarkoittaisi?

Sitä, että ihan tosissaan sitouduttaisiin toisiimme, eikä enää katsella tai tunnustella mitään. Tuntisimme toisemme jo melko hyvin ja oltaisiin varmoja toisistamme ja suhteestamme.

Olemme toki nyt jo sitoutuneita toisiimme, ei siis sekstailla muiden kanssa yms, mutta mies haluaisi siitä jo niin sanotusti virallista.

Ap

Ok, seurustelu on sinulle staattinen tila, jossa vain ollaan ja tiedetään, että pysytään varmasti yhdessä? Itse näen niin, että seurustelu on se vaihe, jossa nimenomaan katsellaan ja tunnustellaan, onko tämä se loppuelämän suhde. Ja ajan myötä tulee se varmuus, että on, jonka myötä voidaan solmia avo- tai avioliitto (tai ei tule, jolloin erotaan). Itse seurustelin nykyisen kumppanini kanssa noin neljä vuotta ennen kuin sitouduimme avoliittoon. Kuitenkin ensitapaamisesta alkaen seurustelimme eli tutustuimme toisiimme potentiaalisina loppuelämän elämänkumppaneina.

Tämäkin keskustelu sitten lopahti siihen, että ap hävisi keskustelusta kesken kaiken. Turhauttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhuu, ap, mitä seurustelun aloittaminen siis käytännössä tarkoittaisi?

Sitä, että ihan tosissaan sitouduttaisiin toisiimme, eikä enää katsella tai tunnustella mitään. Tuntisimme toisemme jo melko hyvin ja oltaisiin varmoja toisistamme ja suhteestamme.

Olemme toki nyt jo sitoutuneita toisiimme, ei siis sekstailla muiden kanssa yms, mutta mies haluaisi siitä jo niin sanotusti virallista.

Ap

Ok, seurustelu on sinulle staattinen tila, jossa vain ollaan ja tiedetään, että pysytään varmasti yhdessä? Itse näen niin, että seurustelu on se vaihe, jossa nimenomaan katsellaan ja tunnustellaan, onko tämä se loppuelämän suhde. Ja ajan myötä tulee se varmuus, että on, jonka myötä voidaan solmia avo- tai avioliitto (tai ei tule, jolloin erotaan). Itse seurustelin nykyisen kumppanini kanssa noin neljä vuotta ennen kuin sitouduimme avoliittoon. Kuitenkin ensitapaamisesta alkaen seurustelimme eli tutustuimme toisiimme potentiaalisina loppuelämän elämänkumppaneina.

Moni voi myös seurustella vuosikymmeniä asumatta yhdessä.

Kuukaudessa ihmisestä ei oikeasti tiedä vielä mitään tai tunne toista. Lähinnä on vain ihastuksen huumassa puolin ja toisin. Kyllä päätös seurustelusta mielestäni vaatii useamman kuukauden tuntemisen. Alkuun jakaa itsestään vain sellaiset puolet, jotka haluaa toisen näkevän, jonkinlaisen ihannekuvan. Omalla kohdallani voin sanoa, että toinen ihminen on näyttänyt "todellisen minänsä" vasta reilusti yli puolen vuoden tapailun jälkeen ja vasta sitten on tuntunut, että tuntee toisen ihmisen niin hyvin, että voisi tehdä päätöksen sitoutumisesta.

Kyse on tietysti siitä, miten vakavana seurustelua yleisesti pitää. Itse olen seurustellut vain pari kertaa koko elämäni aikana. Useampi tapailusuhteita on tietysti ollut. Onhan sitä niitäkin, jotka menevät naimisiin parin kuukauden tuntemisen jälkeen.

Mielestäni ideaali tilanne olisi, että suhde ajautuisi luonnostaan tapailusta seurusteluun eikä tarvitsisi erikseen kysyä, seukataanko me nyt.

En ymmärrä myöskään ihmisiä, jotka tapailevat yhtä aikaa useampia. Viimeistään kun on käyty kaksilla treffeillä ja suunnitellaan kolmansia, on mielestäni aika keskittyä vain yhteen kerrallaan.

Me miehen kanssa alettiin tapailla ja tapailua jatkui n. 2 kk, jonka jälkeen suhde oli jo sen verran läheinen, että pidimme sitä seurusteluna: pussailtiin ahkerasti, jäätiin toisen luo yöksi, kerrottiin viesteissä kuinka ikävä on toista ja kuinka paljon tykätään toisistamme. Seksi tuli mukaan kuvioon "vasta" 2 kuukauden jälkeen.

Siis mä olen aina nähnyt seurustelun vain tapailun asteena, jossa on sovittu että ollaan vain tämän toisen kanssa eikä muiden. Että eihän tuo nyt erityisen suuri askel ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhuu, ap, mitä seurustelun aloittaminen siis käytännössä tarkoittaisi?

Sitä, että ihan tosissaan sitouduttaisiin toisiimme, eikä enää katsella tai tunnustella mitään. Tuntisimme toisemme jo melko hyvin ja oltaisiin varmoja toisistamme ja suhteestamme.

Olemme toki nyt jo sitoutuneita toisiimme, ei siis sekstailla muiden kanssa yms, mutta mies haluaisi siitä jo niin sanotusti virallista.

Ap

Ok, seurustelu on sinulle staattinen tila, jossa vain ollaan ja tiedetään, että pysytään varmasti yhdessä? Itse näen niin, että seurustelu on se vaihe, jossa nimenomaan katsellaan ja tunnustellaan, onko tämä se loppuelämän suhde. Ja ajan myötä tulee se varmuus, että on, jonka myötä voidaan solmia avo- tai avioliitto (tai ei tule, jolloin erotaan). Itse seurustelin nykyisen kumppanini kanssa noin neljä vuotta ennen kuin sitouduimme avoliittoon. Kuitenkin ensitapaamisesta alkaen seurustelimme eli tutustuimme toisiimme potentiaalisina loppuelämän elämänkumppaneina.

Sama täällä. En todellakaan ollut nykyisen puolisoni kanssa seurustelun alkumetreillä varma, että haluaisin elää loppuelämäni kyseisen miehen kanssa, mutta näin siihen option jota kannatti tutkia tarkemmin. Halusin päästä nopeasti siihen vaiheeseen, että voin käyttää selkeää sanaa poikaystävä ja oltaisiin julkisesti pari ja yhdessä, mutta en todellakaan halunnut heti puhua mitään mistään rakkaudesta tai yhteisestä loppuelämästä. Mun mielestä seurustelu on sitä, että toistaiseksi halutaan olla yhdessä ja uskollisia, ja pohtia olisiko yhteinen tulevaisuus hyvä vaihtoehto. Sitten kun olo alkaa tuntua varmalta asian suhteen, voikin jo mennä kihloihin!