Puhutko aina ihmisistä niin ettei haittaisi vaikka hän seisoisi vieressä ja kuulisi kaiken

Mistä sä ap puhut :D ?

Puhutko pahaa ihmisistä kun he eivät ole kuulemassa, ovat pois paikalta.

Hieno aloitus kerrankin. Ihmisistä pitäisi puhua aina niin kuin he olisivat itse kuulemassa.

Pyrin ainakin tähän. Lisäksi poistun paikalta, kun esim. kahvihuoneessa aletaan puhua pahaa muista. En halua antaa kuvaa, kuin osallistuisin siihen. Tuloksena minut on suljettu aika hyvin työpaikalla ulkopuolelle joistain porukoista (ehkä he eivät luota minuun kun en ole jauhamassa muista pashaa), mutta eipä se haittaa, töitä siellä ollaan tekemässä. 

Kyllä. Tosin se ei johdu siitä, ettäkö en arvostelis muita vaan siitä, että uskallan tehdä sen päin naamaa myös. Uskokaa tai elkää, tämä toimii. Minulla on kyllä ystäviä, mutta vain sellaisia, joista aidosti pidän. Liikaa harrastetaan juurikin tuota takanapäin puhumista ja esitetään niin ystävää, kun tämä on paikan päällä.

En tietenkään. En puhuisi äitini kuullen huolestani siitä, ettei hän pian enää pärjää yksin, koska äiti ei halua sitä vielä ajatella. En puhuisi veljeni kuullen siitä, miten suruissani olen hänen taloudellisesta tilanteestaan, koska en halua hänen menettävän kasvojaan. En puhuisi isoäitini kuullen siitä, kuinka monta vuotta hänellä ehkä on jäljellä, koska en halua antaa kuvaa että odottaisin hänen kuolemaansa, koska se ei ole totta.

Kaikista näistä voin kuitenkin puhua esimerkiksi puolisoni kanssa enkä todellakaan tee sitä pahaa puhuakseni vaan sydäntäni purkaakseni.

Enkä usko hetkeäkään, että olisi olemassa ihminen, joka ei koskaan puuskahtaisi ääneen turhautumistaan jonkun hölmöyteen tms. On ihan normaalia purkaa tuntoja selän takana. Sen sijaan päin naamaa hyökkääminen on yleensä oikeasti paljon pahempi asia.

No enimmäkseen. Mun harrastuksiin ei kuulu paskanpuhuminen selän takana, mieluummin puhun muista asioista. Mulla ei ole elämässä montaa ihmistä, joita inhoan (nyt tulee mieleen vain yksi), mutta kyllä mä heitäkin yleensä jollain tasolla ymmärrän ja näen heissä myös hyvää. Mutta kyllä mä saatan sanoa ihmisistä negatiivistakin jollekin toiselle. Valitsen kuitenkin nämä ihmiset huolella, puhun vain sellaisille, joihin luotan. Esim. jos mulla on jotain negatiivista sanottavaa miehestäni, en kuuluta puolelle kylälle, miten se ukko teki taas sitä tai tätä, vaan sanon jollekin ystävälle, joka oikeasti osaa panna sanomiseni konktekstiin ja joka ymmärtää, että tästä huolimatta mieheni on ihan hyvä tyyppi. Samoin jos joku ihminen alkaa puhua mulle pahaa jostain ihmisestä, en yleensä lähde mukaan siihen. Mitä tuntemattomampi paskanpuhuja mulle on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jätän kokonaan osallistumatta juoruamiseen. Jatkuva juoruaminen on tehokkain tapa vieraannuttaa mut täysin.