Lue keskustelun säännöt.
Oonkohan seonnut?
03.12.2018 |
Nostin tänään itkevän 1 vuotiaani syliini ja yhtäkkiä suustani tuli jotain mitä en itse sanonut. Vaikeeta selittää, mutta siis jos kuvailen sitä niin jotakuinkin näin se meni: sanoin "mar..."Ja siinä vaiheessa ihmettelin itse että mitä yritän sanoa ja sen perään suustani pääsi nopea kuiskaus jotain tyyliin "mara mia so" ikään kuin olisi pitäny nopeesti kuiskata ennen kun itse tajua ja lopetan sen sanomiseni. Huh, siis kuulostaa varmasti oudolta kun itsekkin oon ihan ihmeissäni. Tuo siis tuli lohduttavaan sävyyn lapselleni. Olenkohan oikeesti sekoomassa. Oon huomannut että oon vähän masentumaan päin tässä ollut, mutta kun oon tällänen normaalihko perus äippä, jolla ei oo mitään aikasempaa masennus- tai mielenterveysongelmataustaa niin en ees tiiä mitä nyt tehdä tai ajatella. Lisäks oon täs ollu ihan hirmu itkuinen tuon "kuiskauksen" jälkeen vaikka mulla ei ole mitään syytä miksi itkeä tai olla surullinen. Apua. 😬
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Puhuit italiaa. Mara mi sono = Olen naimisissa.
😅En kyl oo naimisissa, mut hauska et toi tarkoitti jtn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuit italiaa. Mara mi sono = Olen naimisissa.
😅En kyl oo naimisissa, mut hauska et toi tarkoitti jtn.
On voinut tarttua sun päähän esim. TV:stä. Oletko väsynyt? Itsellä vauva-aikana alkoi lopulta tulemaan omia sanoja... ja ne oli vielä ihan halvatun typeriä. Meinasin oksentaa kun sain itseni kiinni lauseesta: "Nää vaipat on ihan ökkelispöö" ja sitten menikin melkeen viikko että toi "adjektiivi" tuntui olevan melkeen joka toisessa lauseessa 😬
Seonneena saattaa voida elää. Sitä yhteiskunta ainakin meiltä vaatii. Saatava apu ei vastaisi tarvetta, vaan olisi kirjallisia selontekoja, haastatteluja, hymistelyjä, nenäliinan ojentamista, kodin laittamista viimeisillä voimillaan itse esittelykuntoon yms. Nämä vain rasittaisivat muutenkin kuormittavassa elämäntilanteessa! Isolla summalla rahaa saa kyllä apua silloin kun turvaverkko uupuu. Pienellä summalla taas ei tunnu saavan edes pientä apua! Puolison avun varassa sitten vain ollaan!
Äitiyden tuoman univelan, oman ajan puutteen ja jatkuvan varuillaan olemisen seurauksena minä aloin päästämään suustani aivan eri sanoja, kuin olin tarkoittanut sanoa ja tämä on kuulemma ihan yleistä. Lasten kasvettua tilanne on helpottanut, mutta jäljellä on oire, jossa en ehdi ajattelemaan mitä sanon tai että olen päättänyt, että en sano ja sanon silti.
Onhan se jo saavutus, jos äiti saa pidettyä lapsensa turvassa! Olet saavuttanut jo jotain, kun ei ole lapsille tullut isompia haavereita!
Täh?
Kun sä nyt vaan oot sen lapsen kanssa kotona ja lomalla ja mies elättää sua ja yhteiskunta ja et kai kulje römppäverkkareissa ja onhan koti siisti ja luomua pöydässä, seksiä riittävästi ja emmaljungat alla!? Onhan kaikki just jetsulleen jee? Muista et nyt ois hyvä aika opiskella ja vasikka tehdä etätöitä kotoa kun vauva nukkuu. Harrastathan ja pidät itsesi kunnossa?
Kun sä kuitenkin vaan oot vauvan kanssa kotona.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Täh?
Kun sä nyt vaan oot sen lapsen kanssa kotona ja lomalla ja mies elättää sua ja yhteiskunta ja et kai kulje römppäverkkareissa ja onhan koti siisti ja luomua pöydässä, seksiä riittävästi ja emmaljungat alla!? Onhan kaikki just jetsulleen jee? Muista et nyt ois hyvä aika opiskella ja vasikka tehdä etätöitä kotoa kun vauva nukkuu. Harrastathan ja pidät itsesi kunnossa?Kun sä kuitenkin vaan oot vauvan kanssa kotona.
Tsemppiä!
Mä en ymmärtänyt nyt miten tää liittyi mihinkään 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa pikku teinijonne taas provoilla palstalla :D "Sä nyt oot vaan sen lapsen kanssa kotona"
Puhuit italiaa. Mara mi sono = Olen naimisissa.