Listaa viisi päällimmäistä ajatusta vanhemmuudesta

Vastuu

Ajan käyttö

Ilo

Rakkaus

Väsymys

Mielenkiintoinen aloitus, vastaan illemmalla kun olen herännyt. Nyt unelle, hyvää huomenta muille ja itelleni kauniita unia.

1. Muutos 2. Mikään ei tule olemaan enää kuin ennen 3. Huoli 4. Stressi 5. Pelko

Rakkaus, huoli, ilo, suru, sitoutuminen.

Rakkaus

Lämpö

Ihminen

Vastuu

Huoli

Ilo, onnellisuus, rakkaus.

Ajan käyttö, kiire, riittämättömyys.

Huoli.

Yksinäisyys.

Oma kasvu.

Ja väsymys!

Saako perustella?

-Jaettu ilo on monin verroin suurempi, ja lapset tuntuvat olevan luonnostaan iloisia. Jos jo vauvakin hymyilee monta sataa kertaa päivässä. Iloitset omista ja lapsesi asioist. Iloitset niistä juuri sillä hetkellä ja vielä toistamiseen kun kerrot hauskasta asiasta lapsen isälle, ystävällesi, työkaverille tai lähimmäisellesi.

- Mulle on lasten myötä tullut elämääni tiiviisti mukaan kalenteri, tehtävälistat, aikataulutus. Joudun suunnittelemaan tiskit, pyykkihuollon, kauppareissujen ajankohdan. Omiin menoihin, esim läärikäynti/kampaaja, tarvitsen lapselle hoitajan ja aikaa varatessa täytyy huomioida lastenhoitajan saatavuus. Olen tekevä ihminen, rästihommien määrä vain kasvaa ja esimerkiksi tuleva joulu stressaa työmäärällään: Lahjat, ruuat, sukuloinnit. Kaikkea haluamaani en millään ehdi tehdä, joululahjoja ja koristeita. No toiset ostavat mielellään kaiken valmiina, eikä kodin sisustuskaan koe kausivaihtelua.

-Huolta nyt tarvii tuskin kauheasti edes yrittää avata?

-On ollut jännä huomata äitiyslomalla kuinka yksinäinen voi olla, vaikka vauva roikkuu ihossa koko ajan kiinni ja vaatii huomiota herkeämättä. Ystävät eivät enää ehdi kyläilemään, itse on sidottuna menemisineen vauvan 2h ruokarytmiin, kukaan ei soittele. Nyt kun ystävilläkin on lapsia, näämme perheinemme leikkipuistossa ja yritämme sopia aikuistenillasta, muuttujina kaikilla lapsenvahdin saatavuus ja lapsen terveenä olo.

-Juuri vietin omia synttäreitäni, vieraita pääsi paikalle tasan yksi. Pohdittiin, että vanhemmuus on kyllä jännästi kasvattanut meitä. Toisaalta on tullut taantumaa ihan lapsen tasolle asti, läiskytellään vesilätäköissä, nauretaan pieruille ja osataan nauttia kaikenlaisesta mistä lapsikin.

-Väsymys. Voi luoja, tätä en osannut ennakoida ollenkaan! En saanut raskausaikana nukuttua kuin pätkissä. Esikoinen kärsi tutkimattomasta laktoosi-intoleranssista syntymästään asti ja huusi 30min välein, nukkui maksimissaan 20min pätkiä. Neuvolassa hänen sanottiin vaan olevan itkuisempi vauva ja itse olin niin univajeisena jo ekan viikon aikana, ettei mulla ollut enää mitään "aivotoimintaa". Tässä kolmen vuoden äitiyden aikana olen saanut nukutuksi kaksi yötä heräämättä kertaakaan. Pelolla mietin, mitkä kaikki oireet univajeesta ovat jääneet pysyviksi. Eniten huolettaa muistini, ehkä siksi turvaudun kalenteriin ja listoihin lähes kaikessa, kun omassa päässä ei vaan pysy mikään. Kerran kauppareissulla unohdin ne maksetut ostokset sinne hihnalle ja lähdin vain kassalta suoraan kotiin. Onneksi myyjä juoksi perään, en varmaan olisi kotona muistanut kävinkö siellä kaupassa vai en :'D. Onneksi harva vauva oikeasti on noin itkuinen ja huonosti nukkuva!

Ihmetys

Ilo

Hetkessä eläminen

Kasvatus ja sen kyseenalaistaminen

Kaikki arjessa viivästyy! (Olen tässä 1,5h yrittänyt lähteä kahvinkeittoon, mutta vauva)

Ekana tietenkin rakkaus, onni, huoli, ajanhallinta"ongelmat", väsymys ajoittain. Ekat hyvät puolet auttavat kestämään noita loppuja ei aina niin positiivisia puolia.

Ilo, ylpeys, vastuu, huoli, pyyteetön rakkaus. Vanhemmuus on paljon muutakin kuin ne ensimmäiset vuodet, johon yhdistetään negatiivisia asioita, kuten oman kehon muuttuminen, univelka, väsynys, rahapula, jne.. Toki vanhemmuus voi olla rankka kokemus, varsinkin jos oma lapsuus on ollut täynnä vaille jäämistä tai huonoja kokemuksia omien vanhempien vanhemmuudesta tai sen puutteesta johtuen.