Kauanko kestää päästä erosta yli?

itse viel ihan hajalla erosta vuosi

En selviäisi enää lainkaan. Se oli naru hakusessa, jos näin nyt kävisi.

Fuskua jos et anna tälle uudelle mahdollisuuksia Olla Oma Ittensä. Eihän se ole tullut sinun exäsi

imitaattoriksi ja toistamaan exäs tekosia.  Totta kai se exä häälyy mielessäsi, ihmisen muisti kuin ei

toimi niin että Tämän muistan ja Tämän unohdan. 

Sitä paremmin se exä pysyy mielessä kun yrittää unohtaa ja pitää muistaa unohtaa. .  

ja varoa omia muistojaan jos tää uus saa jonkun deja-vuen heräämään, minkä takuulla saakin.

Mutta muista että sun muistoihisi tämä kaveri ei ole syyllinen.  Joten, anna sen syyllistyä uusiin!

Riippuu, mikä on yli pääsemistä. Se ettei enää satu? Vai ei enää päivittäin ajattele toista? Vai se, ettei edes muista toisen olemassaoloa?

Sanotaan, että toipuminen vie kolmasosan siitä ajasta, kun on ollut yhdessä. Uskon, että se on se lopullinen ylipääseminen sitten.

Aloittelette rauhaksiin. Hänhän voi olla sulle oikea ja eksää parempi, jos tuntuu mahdolliselta, älä päästä pakoon.

Musta koko käsite laastari voidaan unohtaa. Menet tunteella. Hylkäätkö todella sielunkumppanin siksi että ajattelet vielä eksää muttet kuitenkaan rakasta enää eksääsi? Onnea vaan sitten, sielunkumppaneitahan tulee vastaan alvariinsa!

Mä erotessani oikein odotin että mieheni muuttaa pois ja saan rakentaa omaa elämääni yksin. Asuimme eron jälkeen sattuneesta syystä vielä puoli vuotta yhdessä. Tapasin tämän puolen vuoden aikana miehen jota en voinut sivuuttaa. Siis kemiat ja kaikki jotain todella tajunnan räjäyttävää. Olen nyt hänen kanssaan naimisissa enkä ole koskaan ollut kenenkään kanssa samanlaisessa suhteessa, tämä on ainutlaatuista. Hän ei tullut silloin kun kalenterissani oli tilaa. Mutta onneksi tuli.

Erosta toipuminen vie aikaa noin 15min, ei sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Erosta toipuminen vie aikaa noin 15min, ei sen enempää.

Varmasti jos ei ole ollut yhdessä elämänsä rakkauden kanssa.

Riippuu, milloin eron työstäminen on aloitettu. Jos jätetään yllättäen, niin kestää vuosi tai pari parisuhteen pituudesta riippuen. Jos itse on pohtinut eroa jo vuoden tai pari, niin sitten asia on jo loppuunkäsitelty eron aikaan.

Kannattaa muuten ottaa huomioon että ongelmasi saattaa olla se edellisen haikailu ja nykyisen suhteen laiminlyöminen, ei niinkään se kenen kanssa kulloinkin olet.

Mä ihastuin tulenpalavasti yhteen mieheen jota en saanut, hukkasin puolet seuraavasta suhteesta tämän potemiseen, ja sit taas sama seuraavan miehen kanssa.

Nyt olen saanutkin kyllikseni suhteilusta tällä päällä.

Jos tuntuu sopivalta niin tieteski hynttyyt yhteen:)

Itselläni erosta jo vuosia ja mielestäni olen käsitellyt asian mielessä ja yli päässyt täysin. Sitten kun on ollut jotain orastavaa niin oonkin hokannut ettei se asioiden mielessä käyminen kuitenkaan riitä. Lopullisesti eroon pääseminen kyllä vaatii uutta elämänkokemusta. Noissa orastavissa suhteissa olen huomannut että omassa käyttäytymisessä heijastuu kuitenkin muinainen suhde ja ehkäpä ei hyviä piirteitä tai asioita. Aina kun oon hokannut jonkin seikan joka vaatii oman käytöksen muuttamista niin olen tehnytkin sen, kun eihän tulevia juttuja saa menneisyys ohjata ja ei se olisi reilua sitä tulevaa mielitiettyä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen eronnut 6v parisuhteesta viime keväänä. Ex laittoi heti kaikki välit poikki ja katkaisi puheyhteyden, vaikka asioita jäi paljon selvittämättä. Pyörii edelleen paljon mielessä päivittäin, vaikka molemminpuolinen päätös oli erota. En haluaisi palata yhteen, mutta ikävöin hyviä aikoja ja parasta ystävää.

Nyt olen löytänyt miehen, joka vaikuttaa kiinnostavalta ja on myös kiinnostunut minusta. Mutta onko liian aikaista alkaa rakentaa uutta suhdetta, jos edellisestä on vasta muutama kuukausi ja edelleen ajatuksissa selvittämättä jääneet asiat? En haluaisi laastaria, kesällä tuli kyllä säädettyä yhden yön juttuja. Mutta tämä mies tuntuu sielunkumppanilta.

Pelottaa epäonnistua uudessa suhteessa, kun vielä kaivelee edellisen suhteen epäkohdat. Toisaalta kaipaan niin paljon rakkautta ja kiintymystä, ja mies on sellainen jota en haluaisi menettääkään. Uskallanko jatkaa vai vetäydynkö?

Mitä ihmeen selvittämättömiä asioita? 

Jos kerran exä laittoi heti välit poikki ja katkaisi puheyhteyden, niin se selvittämätön asia on todennäköisesti ainoastaan se, että sinä heittäydyit hankalaksi, eli et halunnut suostua exäsi päätökseen.

Ei siinä suhteessa ole enää yhtään mitään selvitettävää, se kun on jo entinen suhde, eikä siitä enää muuksi muutu. Mitä nopeammin sisäistät tämän, niin sitä nopeammin pääset irti vanhoista kahleista. Kaikki on siis sinusta itsestäsi kiinni. Jos uusi suhde tuntuu hyvältä, niin anna mennä vaan. Kyllä sinä itse sen tiedät, onko kyseessä laastari vai ei.

Minulle tuli kuukauden jälkeen erosta eteen mies, joka tuntui liian hyvältä päästettäväksi menemään. Tartuin tilaisuuteen, ja olemme nyt parin vuoden jälkeen kihloissa ja hääpäivä on sovittu.

Olen äärettömän onnellinen, että annoin tälle mahdollisuuden. Jos olisin jäänyt odottamaan erosta toipumista, voi olla, etten hänenlaistaan olisi koskaan tavannut.

Päivääkään en ole exän perään haikaillut, mutta erosta en ole toipunut vielä lähellekkään. Kaksikymmentä vuotta elettyä elämää vaatii varmaan vielä vuosien toipumisen. Uuteen onnelliseen parisuhteeseeni se ei kuitenkaan vaikuta.

Tuntuu varmaan vähän ristiriitaiselta kommentilta. En olisi tähän itsekään uskonut, ennen kuin omaan "oikeaani" törmäsin

Ei se toipuminen pelkästään tarkoita sitä, että haikailee eksän perään. Se tarkoittaa sitä, että on oppinut erosta jotain eikä uudessa parisuhteessa toista samoja vikoja kuin aiemmin.

Kiitos ihanista vastauksista ❤️ olen uskaltanut jatkaa tutustumista tämän uuden miehen kanssa, ja aivan ihanaa on ollut. Ihanaa, kuinka empaattisia vastauksia ja hyviä neuvoa ja tuntemattomilta ihmisiltä voikaan saada vaikka nimettömänä kirjoittaa.

Ap