Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien nurkissa asuminen ja rahattomuus
25.10.2018 |
Ehkä säälittävintä ikinä mutta tässä ollaan. 19-vuotias, lukiosta valmistunut keväällä, joka jäi ilman opiskelupaikkaa,. En saa kuitenkaan mitään tukia koska tämän hetkinen työ estää vastaanottamasta kokopäivätyötä, jos jollain ihmeellä sitä satuttaisiin tarjoamaan.
Todennäköisyys saada töitä on pieni kahdesta syystä: ei ole ammattia ja nykyinen työni johon olen sitoutunut tarkoittaa luetteloa siitä milloin en pääse töihin. Kuka työnantaja on niin tyhmä että palkkaisi tyhmän nuoren joka sanelee omat työaikansa?
Muutto ei ole mahdollista koska ei ole tarpeeksi varoja enkä tiedä minne päädyn lopulta opiskelemaan. En näe järkevänä sitä että hommaan jonkun kämäsen yksiön puoleksi vuodeksi jostain ja pistän taas rahaa likoamaan tyhjästä uuteen muuttoon jos satun saamaan muualta opiskelupaikan.
Saan nykyisestä duunissa keskimäärin 250€/kk. Siitä menee eläkemaksut, työvakuutusmaksut ja bensat. Autoa tarvitsen jotta voin käydä edes noissa töissä. Autolla tulee työpaikalle ajettua paljon, joten lopulta käteen jäävä osuus ei ole iso. Maksan 30€/kk salikorttia josta voisin luopua, mutta se on ainoa ”viihteeni”. Muun ajan istun yksin kotona kaikki päivät ja tämä ahdistaa suunnattomasti. Ei ole kavereita kaupungissa tai edes lähikaupungissa joita tavata eikä varaa matkustaa heidän luokse. Kuulostaa typerältä, mutta minua ahdistaa asua kotona muiden pompotettavana. Minulta lainataan rahaa, mutta ei makseta takaisin. Pitää tehdä kaikki heidän aikataulujen mukaan luonnollisesti, koska asun vanhempieni taloudessa enkä omassa kodissa. Olen lain silmissä aikuinen, mutta todellisuudessa hyvin pitkälle lapsuudenkodin vanki jossa ei saa tehdä muuta kuin listattuja hommia.
Olen huomannut että perhettäni ärsyttää kotona olemiseni. Muutenkin tuntuu ettei minusta välitetä enää ollenkaan. En pääse mihinkään matkoille mukaan, koska kukaan ei koskaan kysy etukäteen menojasi. Koko perhe kävi kesän lopussa Puolassa extemporereissulla enkä päässyt mukaan. Kieltämättä harmitti koska emme melkein koskaan matkustaneet kun olin alaikäinen. Nyt ei ole pakollista maksaa minun osuutta niin reissaaminen on halvempaa.
Ostan pienistä tuloistani ruokaa sen verran mitä pystyn, koska ilmeisesti jopa syömiseni kotona näyttää olevan ongelma. En olisi saanut syödä yhtä tonnikalapurkkia päivällä, en vadelmia tai pizzaa pakastimesta, en leikkeleitä.
Joudun ostamaan kaiken pakollisen kuten vaatteet, hygieniatuotteet jne myös. Ainoa kulu mikä minusta tulee on sähkö ja vesi, jonkin verran ruokakulujakin koska on selvää ettei näillä tuloilla itseään kukaan elätä. Toivon niin että olisi jo kesä ja opiskelupaikka. Pelkään hirveästi myös sitä jos se opiskelupaikka ei kaikesta huolimatta vaan irtoa. En tiedä hajoaisiko pääni sen jälkeen vai mitä tapahtuisi.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
En saa kuitenkaan mitään tukia koska tämän hetkinen työ estää vastaanottamasta kokopäivätyötä, jos jollain ihmeellä sitä satuttaisiin tarjoamaan.
Miten muka? Jos tarjotaan kokopäivätyötä niin otat vastaan ja irtisanoudut siitä tämän hetkisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis sinulla on joku duuni etkä voi sen takia vastaanottaa kokopäivätyötä? Et siis saa ilmeisesti työmarkkinatukea ilman että haet kokopäivätyötä. Kyllä aika ahtaalla siinä mielessä olet jos et oikeasti voi tilanteelle mitään eikä tukia heru ollenkaan. Tarvitsisit varmaan säästöönkin rahaa tulevaisuutta varten mutta ei sulla hirveästi ole mistä säästää. Juurikin tuosta salikortista voisit luopua, mutt onko se kaiken arvoista jos se on tavallaan ainoa paikka minne voit paeta purkamaan tuota oloa. 30€/kk säästöön ei ole lopulta ihan hirveä summa. Kesäkuuhun mennessä kun tulisivat opiskelupaikan tulokset niin sinulla olisi hurjat 240€ säästössä. Eli säästät kuukauden tulot koko lailla bruttona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa kuitenkaan mitään tukia koska tämän hetkinen työ estää vastaanottamasta kokopäivätyötä, jos jollain ihmeellä sitä satuttaisiin tarjoamaan.
Miten muka? Jos tarjotaan kokopäivätyötä niin otat vastaan ja irtisanoudut siitä tämän hetkisestä.
En sopimuksen mukaan voi purkaa sitä koska olen sitoutunut ensi kesäkuuhun. Ainoastaan siinä tapauksessa sen voi purkaa jos tulee muutto tai opiskelupaikka tms iso elämänmuutos. Olen siis vastuuvalmentaja ja lajipäällikkö. Seura joutuisi hyvin ahtaalle jos yhtäkkiä jättäisin kaksi ryhmää ja seuran asioita hoitavan paikan pois.
Typerää tiedän, ei olisi tähän pitänyt ikinä ryhtyä. En vain ajatellut että korvaus on oikeasti noin pieni ja joudun tähän tilanteeseen.
Ap
Olin samanikäisenä minimipalkkatyössä ja asuin myös vanhempien luona.
Olin suorittanut lastenhoitoalan tutkinnon.
Nyt olen äiti, kouluttautunut ja duunissa myös.
Ehdit kyllä! Aseta tavotteita ja niitä kohti.
Ikävä tilanne. Ihmetyttää hieman kyllä perheesi käytös, jos olet tosiaan vasta viime keväänä / kesän alussa valmistunut lukiosta - siitä on vasta ihan hetki.
Töitä kannattaa nyt hanakasti hakea. En tiedä missä asut, mutta olisiko mahdollista yrittää hankkia keikkatyötä? Ainakin pk seudulla ja isommissa kaupungeissa näitä on tarjolla, ja listasta voi käydä valitsemasta vuoroja. Monet opiskelijat hyödyntää juuri koulun takia ja sinä voisit valita toisen hommasi ohelle sopivia vuoroja.
Jokatapauksessa opiskele nyt kunnolla pääsykokeisiin, se on paras reittisi päästä uusille suunnille ja kohti haluamaasi ammattia. Olet nuori, asioilla on tapana järjestyä lopulta. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin samanikäisenä minimipalkkatyössä ja asuin myös vanhempien luona.
Olin suorittanut lastenhoitoalan tutkinnon.
Nyt olen äiti, kouluttautunut ja duunissa myös.
Ehdit kyllä! Aseta tavotteita ja niitä kohti.
Näin teenkin. Tiedän kyllä minne haen ja pistän kaikki kuusi hakupaikkaa täyteen. Ahdistaa vain ajatus että pitää vielä monta kuukautta elää tällä tavalla. Kuitenkin tulee vielä joku tarve hankkia talvikengät jos edelliset menee rikki tms. Todella ahdistavaa.
Suomi on ankea maa, jos 19-vuotiaan pitää miettiä tällaista. Kuvittelin otsikon perusteella, että on kyse 10 vuotta vanhemmasta. Jos opintotuki lakkautettaisiin, niin johan muuttuisi Suomessa systeemit. On helppo puhua itsenäistymisestä alaikäisenä tai ihan nuorena aikuisena, kun yhteiskunta tukee opiskelijoita niin, että voi asua "omillaan".
Älä ap masennu ja moiti itseäsi, olet todella nuori, kerkeät kyllä. Pääasia, että suunnittelet elämääsi ja tulevaisuuttasi. Kyllä muutama kuukausi menee noinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa kuitenkaan mitään tukia koska tämän hetkinen työ estää vastaanottamasta kokopäivätyötä, jos jollain ihmeellä sitä satuttaisiin tarjoamaan.
Miten muka? Jos tarjotaan kokopäivätyötä niin otat vastaan ja irtisanoudut siitä tämän hetkisestä.
En sopimuksen mukaan voi purkaa sitä koska olen sitoutunut ensi kesäkuuhun. Ainoastaan siinä tapauksessa sen voi purkaa jos tulee muutto tai opiskelupaikka tms iso elämänmuutos. Olen siis vastuuvalmentaja ja lajipäällikkö. Seura joutuisi hyvin ahtaalle jos yhtäkkiä jättäisin kaksi ryhmää ja seuran asioita hoitavan paikan pois.
Typerää tiedän, ei olisi tähän pitänyt ikinä ryhtyä. En vain ajatellut että korvaus on oikeasti noin pieni ja joudun tähän tilanteeseen.
Ap
Lajista en tiedä, mutta meidän seurassa on kyllä kokopäivätöissä käyviä vastuuvalmentajia. Heillä kulukorvaus on n. 2500 €/vuosi joten ei sillä kyllä juhlita jos olisia ainoa tulo. Mutta miten olisi taksikuskin homma? Tuossa ammatissa voisi olla mahdollista joustavaan työvuorosuunnitteluun. Ja jotta saisit edes vähän "lisätuloja" niin onko täysin poissuljettua neuvotella seuran kanssa jos he kustantaisivat tuon salikortin (tai vaihtaa edullisemmalle salille)?
Jos tämä on totta, niin sinua on kyllä käytetty törkeästi hyväksi. Olet allekirjoittanut p***sopimuksen nuorena, kuitenkin täysi-ikäisenä etkä ole ymmärtänyt mitä se todellisuudessa merkitsee. Ehkä perhettäsikin hiljaisuudessa suututtaa tuo asia itsesi ja heidän puolestaan.
Mitään aihetta lojaalisuuteen seuraa kohtaan ei ole, koska ovat suurelta osin aiheuttaneet tilanteesi. Varmasti muitakin perusteita olisi purkaa sopimus, mutta olisi sinulla sukulaisia tai muita tuttavia muualla Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa? Voisit kysyä pääsetkö muuttamaan heille tilapäisesti ja voisit hakea työtä ja/tai toimeentulosi turvaavia tukia. Koko talvi nykyisellä systeemillä kuulostaa aika masentavalta. Yritä päästä irti sopimuksesta ainakin nykyisillä ehdoilla. Oletko edes puhunut siitä kuinka katastrofaaliset seuraukset sillä on elämääsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo on kylmäksi maailma muuttunut, mä oon yli 30 ja saisin käydä mutsilla syömässä vaikka joka päivä :D onneksi pääset kohta omille siivillesi. Muistat tämän kohtelusi sitten kun eräät tarviivat vanhana apua...
En nyt halua masentaa mutta itse olen laittanut hakemuksia kymmeniin paikkoihin ja vaikka olisin valmis toimimaan heittopussina tyyliin: ”ihan koska vain töihin ja ihan niin monta tuntia kun haluatte” ei ole vielä tärpännyt. Saan kyllä työttömyyskorvausta, joten ei niin paha tilanne kun sulla ja en nyt oikein ymmärtänyt tota kuviota että on pakko olla jossain töissä josta saa vain 250€?
Hankalashan se on jos joutuu pienistä rahoista rahoittamaan omaa elämistä, sinun vanhemmista en tiedä mutta omat vanhempani ovat pienituloisia ha yhden aikuisen lapsen elättäminen ei vain ole mahdollista eikä se niin pitäisi ollakaan enää tässä iässä. Mä maksan vanhemmille mun työkkäri rahoista omat ruokakulut ja muuten sitten ostan tietty itse esim. vaatteet. Tavallaan elätän itseni paitsi eihän noita kuluja ole ihan tasan tarkkaan laskettu. Jos asuisin yksin olisi enemmän menoja joita joutuisin kustantamaan. Joskus kyrsii kun on kavereita jotka ei joudu maksamaan vanhemmille mitään esim. työkkäri tai toimeentulotuesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua masentaa mutta itse olen laittanut hakemuksia kymmeniin paikkoihin ja vaikka olisin valmis toimimaan heittopussina tyyliin: ”ihan koska vain töihin ja ihan niin monta tuntia kun haluatte” ei ole vielä tärpännyt. Saan kyllä työttömyyskorvausta, joten ei niin paha tilanne kun sulla ja en nyt oikein ymmärtänyt tota kuviota että on pakko olla jossain töissä josta saa vain 250€?
Hankalashan se on jos joutuu pienistä rahoista rahoittamaan omaa elämistä, sinun vanhemmista en tiedä mutta omat vanhempani ovat pienituloisia ha yhden aikuisen lapsen elättäminen ei vain ole mahdollista eikä se niin pitäisi ollakaan enää tässä iässä. Mä maksan vanhemmille mun työkkäri rahoista omat ruokakulut ja muuten sitten ostan tietty itse esim. vaatteet. Tavallaan elätän itseni paitsi eihän noita kuluja ole ihan tasan tarkkaan laskettu. Jos asuisin yksin olisi enemmän menoja joita joutuisin kustantamaan. Joskus kyrsii kun on kavereita jotka ei joudu maksamaan vanhemmille mitään esim. työkkäri tai toimeentulotuesta.
Niin siis mä maksan 200€ ruokarahaa vanhemmille ja itse ostan sitten vaatteet ja kengät. Saan jotain 550€ nettona työkkärirahaa. Mites muilla? Saatteko pitää tukirahat hummaamiseen. Mun vanhemmat sanoo et rahat ei vain riitä siihen että en osallistu kuluihin. Mulla siis alaikäisiä sisaruksia myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua masentaa mutta itse olen laittanut hakemuksia kymmeniin paikkoihin ja vaikka olisin valmis toimimaan heittopussina tyyliin: ”ihan koska vain töihin ja ihan niin monta tuntia kun haluatte” ei ole vielä tärpännyt. Saan kyllä työttömyyskorvausta, joten ei niin paha tilanne kun sulla ja en nyt oikein ymmärtänyt tota kuviota että on pakko olla jossain töissä josta saa vain 250€?
Hankalashan se on jos joutuu pienistä rahoista rahoittamaan omaa elämistä, sinun vanhemmista en tiedä mutta omat vanhempani ovat pienituloisia ha yhden aikuisen lapsen elättäminen ei vain ole mahdollista eikä se niin pitäisi ollakaan enää tässä iässä. Mä maksan vanhemmille mun työkkäri rahoista omat ruokakulut ja muuten sitten ostan tietty itse esim. vaatteet. Tavallaan elätän itseni paitsi eihän noita kuluja ole ihan tasan tarkkaan laskettu. Jos asuisin yksin olisi enemmän menoja joita joutuisin kustantamaan. Joskus kyrsii kun on kavereita jotka ei joudu maksamaan vanhemmille mitään esim. työkkäri tai toimeentulotuesta.Niin siis mä maksan 200€ ruokarahaa vanhemmille ja itse ostan sitten vaatteet ja kengät. Saan jotain 550€ nettona työkkärirahaa. Mites muilla? Saatteko pitää tukirahat hummaamiseen. Mun vanhemmat sanoo et rahat ei vain riitä siihen että en osallistu kuluihin. Mulla siis alaikäisiä sisaruksia myös
No täällä yksi vanhempi joka pistää lapsensa myös maksamaan parisataa täysihoidosta. Jäljelle jää se 350€ ”hummaamiseen” tai järkeviin, pakollisiin hankintoihin. Lainatakseni nuorta: ”Eihän se ole paskaakaan” Ei niin. Ehkä, jos olisin hyvätuloinen, en pistäisi maksamaan mitään. Jos pääsee töihin, saa maksaa saman parisataa, jotta työstä ei koidu kannustinloukkuja. Meidän nuori olisi kyllä voinut muuttaa omilleen, asunto olisi järjestynyt, mutta ei halunnut. Näin ehkä kuitenkin helpompaa, myös taloudellisesti ja valtiokin voi kiittää kun ei joudu maksamaan työttömän nuoren vuokra-asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt halua masentaa mutta itse olen laittanut hakemuksia kymmeniin paikkoihin ja vaikka olisin valmis toimimaan heittopussina tyyliin: ”ihan koska vain töihin ja ihan niin monta tuntia kun haluatte” ei ole vielä tärpännyt. Saan kyllä työttömyyskorvausta, joten ei niin paha tilanne kun sulla ja en nyt oikein ymmärtänyt tota kuviota että on pakko olla jossain töissä josta saa vain 250€?
Hankalashan se on jos joutuu pienistä rahoista rahoittamaan omaa elämistä, sinun vanhemmista en tiedä mutta omat vanhempani ovat pienituloisia ha yhden aikuisen lapsen elättäminen ei vain ole mahdollista eikä se niin pitäisi ollakaan enää tässä iässä. Mä maksan vanhemmille mun työkkäri rahoista omat ruokakulut ja muuten sitten ostan tietty itse esim. vaatteet. Tavallaan elätän itseni paitsi eihän noita kuluja ole ihan tasan tarkkaan laskettu. Jos asuisin yksin olisi enemmän menoja joita joutuisin kustantamaan. Joskus kyrsii kun on kavereita jotka ei joudu maksamaan vanhemmille mitään esim. työkkäri tai toimeentulotuesta.Niin siis mä maksan 200€ ruokarahaa vanhemmille ja itse ostan sitten vaatteet ja kengät. Saan jotain 550€ nettona työkkärirahaa. Mites muilla? Saatteko pitää tukirahat hummaamiseen. Mun vanhemmat sanoo et rahat ei vain riitä siihen että en osallistu kuluihin. Mulla siis alaikäisiä sisaruksia myös
Hyvätuloisten lapset saa hummata rahansa ja huonototuloisten ei, niinhän se on. Aika itsekästä olla katkera siitä ettet ”ilmaisia rahoja” saa kokonaan kuluttaa huvitteluun kun vanhempasi miettivät miten kaikille riittää ruokaa.
Ihan normaalia asua vanhempien luona tuon ikäisenä. Mutta kannattaa jutella seuran kanssa siitä, voitko irtisanoa työsopimuksen ja etsiä toista työtä.
Meillä on käynyt nuorilla hyvä tuuri, kun jokaisella oli työpaikka opiskelujen ohessa. Itse ne laskunsa ja menonsa maksoivat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käynyt nuorilla hyvä tuuri, kun jokaisella oli työpaikka opiskelujen ohessa. Itse ne laskunsa ja menonsa maksoivat.
Mitä noin yleisesti tälläkin kommentilla on haluttu sanoa? ”Haahaa meilläpä oli lapsilla paremmat duunit ku AP:lla!!”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa kuitenkaan mitään tukia koska tämän hetkinen työ estää vastaanottamasta kokopäivätyötä, jos jollain ihmeellä sitä satuttaisiin tarjoamaan.
Miten muka? Jos tarjotaan kokopäivätyötä niin otat vastaan ja irtisanoudut siitä tämän hetkisestä.
En sopimuksen mukaan voi purkaa sitä koska olen sitoutunut ensi kesäkuuhun. Ainoastaan siinä tapauksessa sen voi purkaa jos tulee muutto tai opiskelupaikka tms iso elämänmuutos. Olen siis vastuuvalmentaja ja lajipäällikkö. Seura joutuisi hyvin ahtaalle jos yhtäkkiä jättäisin kaksi ryhmää ja seuran asioita hoitavan paikan pois.
Typerää tiedän, ei olisi tähän pitänyt ikinä ryhtyä. En vain ajatellut että korvaus on oikeasti noin pieni ja joudun tähän tilanteeseen.
Ap
Jos sinulla on työsopimus niin siitä kyllä käy ilmi työn palkkaus. Ilmeisesti ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa kuitenkaan mitään tukia koska tämän hetkinen työ estää vastaanottamasta kokopäivätyötä, jos jollain ihmeellä sitä satuttaisiin tarjoamaan.
Miten muka? Jos tarjotaan kokopäivätyötä niin otat vastaan ja irtisanoudut siitä tämän hetkisestä.
En sopimuksen mukaan voi purkaa sitä koska olen sitoutunut ensi kesäkuuhun. Ainoastaan siinä tapauksessa sen voi purkaa jos tulee muutto tai opiskelupaikka tms iso elämänmuutos. Olen siis vastuuvalmentaja ja lajipäällikkö. Seura joutuisi hyvin ahtaalle jos yhtäkkiä jättäisin kaksi ryhmää ja seuran asioita hoitavan paikan pois.
Typerää tiedän, ei olisi tähän pitänyt ikinä ryhtyä. En vain ajatellut että korvaus on oikeasti noin pieni ja joudun tähän tilanteeseen.
Ap
Jos sinulla on työsopimus niin siitä kyllä käy ilmi työn palkkaus. Ilmeisesti ei ole.
Niin, tuntipalkat varmaan määritelty. Valmennusta on viikossa x tuntia ja saa siitä x€/h ja vissiin tuossa päällikköjutussa sama homma. Itse seuratyötä nuorena tehneenä tiedän ettei ainakaan pienissä seuroissa olevilla liksoilla todellakaan tuon enempää saada kuin mitä ap saa. Riippuu lajista ja seuran koosta aika pitkälti nuokin summat.
Olet todella nuori eikä sinulla ole mikään kiire. Ymmärrän kuitenkin pointtisi, kurjaa tuollainen on ja jos joudut todella maksamaan noin pienistä tuloista käytännössä kaiken. Nuoria aina kehotetaan täälläkin elämään elämää ja näkemään maailmaa ja mitä kaikkea, mutta miten esim. APn tilanteessa voi näin tehdä? No ei taida oikein mitenkään. Ei tuolla summalla pakollisten menojen jälkeen käydä kuin korkeintaan lähikaupassa hakemassa karkkipäivälle pussi 😅