Lue keskustelun säännöt.
Olen äitipuoli tahtomattani - mies saa vastata valheistaan, mutta lasten äiti syyttää kappas vain - minua
25.10.2018 |
Ensiksi faktat selviksi. Mies oli eronnut, kun aloimme seurustella. Hän pihtasi tietoa lapsistaan niin kauan , että ehdin rakastua. Myöhemmin tunnusti että tuo oli taktinen liike olla ajamatta mua heti pois, joka olisi kyllä tapahtunut; tein nettiprofiilissani hyvin selväksi etten halua lapsia, en omia enkä muiden.
Mies tapaa lapsiaan 2 x kk "poissa mun silmistä", hyvin ovat keksineet tekemistä.
Nyt vaan lasten äidin ja suvin puolelta on tullut viestiä, miten olen kauhea kun en halua näitä kullannuppuja esim joulupöytääni.
Voisitteko te arvon sukulaiset pysyä vaan poissa toisten päätöksistä, kun ette useinkaan tiedä taustoja.. Kiitos
Kommentit (9)
Ex ja sukulaiset ajattelevat asioita omista ja lasten lähtökohdista. Ja heillä on siihen paitsi oikeus myös velvollisuus! Sinulla on oikeus olla haluamatta lapsia ja olla edes tapaamatta heitä. Mutta kirjoituksesi perusteella olet minustakin kamala tyyppi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sen miehen sä siihen sun joulupöytään vaadit? Vaikka hänellä on lapset muualla? Jos kerran lapset on noin suuri showstopper, niin ole edes sen verran inhimillinen, että laitat sen miehen menemään. Näin lapsilla säästyy isä. Ihmisellä ei yleensä ole kuin yksi isä, mutta noita panopuita pyörii tuolla rafloissa ihan tungokseen asti.
"Ehdin rakastua". Heh, mulla loppuisi rakkaus siihen kun huomaisin että mies kieroilee tuollaisella asialla. Itsepähän otit siitä huolimatta, joten voi voi.
Niin, meidän suhteessa minä olen se, joka ehkä voisi erotakin tän syyn takia, mies ei. Olen hänelle elämänsä rakkaus ja maailman tärkein asia, tekee sen päivittäin selväksi.
Minusta me on onnistuttu kestämättömistä lähtökohdista rakentamaan kuitenki toimiva arki, tuntuu vaan pahalta, kun nyt on alettu lapsen äidin toimesta koko suvu taholta dissaaminen. Lapset on jo 13 ja 16 joten kohta ne on "maailmalla" kuitenkin... ap
Kyllä, lapset ovat syvältä pe****tä. Mutta niitä hankala muuttaa näkymättömäksi. Joko tappelet lopun ikääsi suvun kanssa ja sitten lasten kanssa kun ovat isoja tai vihellät pelin poikki. Kerran se vain kirpaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai sinusta tuntuu pahalta? No miltähän niistä lapsista tuntuu, kun et ees halua tutustua?
Vierailija kirjoitti:
Niin, meidän suhteessa minä olen se, joka ehkä voisi erotakin tän syyn takia, mies ei. Olen hänelle elämänsä rakkaus ja maailman tärkein asia, tekee sen päivittäin selväksi.
Minusta me on onnistuttu kestämättömistä lähtökohdista rakentamaan kuitenki toimiva arki, tuntuu vaan pahalta, kun nyt on alettu lapsen äidin toimesta koko suvu taholta dissaaminen. Lapset on jo 13 ja 16 joten kohta ne on "maailmalla" kuitenkin... ap
Mies joka valehtelee elämänsä rakkaudelle. Tuskin se sua edes rakastaa, varmaan valehteli senkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä ihan käsitä nyt ongelmaasi. Onko siis tarkoitus että haluisit viettää joulua miehen kanssa kahdestaan, mutta on miehen vuoro saada lapset jouluksi? Tässä tapauksessa sanoisin että olet todella itsekäs mikäli yrität silti vaatia miestä kahdestaan kanssasi joulua viettämään. Miehen avioliiitto/entinen suhde voi olla ohi, mutta se suhde lapsiin säilyy ja kannattaakin säilyttää. Kun on kyse joulupyhistä, tai vaikka lasten lomaajoista, niin vanhempien pitää laittaa ne lapset edelle, vaikka uusi kumppani vähän nyrpistäisikin nenäänsä kun olisi mieluummin halunnut olla ihan vain kahdestaan.
Sitten taas mikäli kyse on siitä että lapset saavat jo viettää joulua isänsä kanssa, mutta sinä et halua olla paikalla, on tämä ihan ok. En tajua miksi äiti tai äidin suku haluaisikaan eritoten sinun olevan läsnä lasten elämässä: sinun on täysi oikeus pysytellä sen ulkopuolella. Toisaalta ehkä voisi ajatella että mikäli aiot miehen kanssa oleskellä vuosikymmeniä niin kannattaisi jossain vaiheessa tutustua niihin lapsiinkin, kun eivät ne minnekään katoa.
Hiiteen tollainen mies, joka valehtelee noinkin suuresta asiasta.