Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko sen kipinän?
15.10.2018 |
Olen tapaillut yhtä miestä sen verran, että ollaan päästy sänkyyn asti. Tuntuu, että melkein sulan aina kun hän katsoo minua, mutta en jotenkin kestä katsoa takaisin kovin pitkään, joten käännän katseeni pois. Sama homma jos tulee sellainen hetki, että tässäpä olisi otollinen hetki suudella. Jänistän. Tykkään miehetä siis ihan hirveästi, mutta lauon ihan typeryyksiä ja ujopiimäilen.
Nyt tässä mietin, että onko tämä kaikki vain kuvitelmaa minun puoleltani. Mies katsoo minua usein ja pitkään, ja jos ollaan kohtuullisella etäisyydellä näen, että miehen pupillit ovat aivan lautaset. Ja ei, kyse ei ole mistään tajuntaa laajentavista huumeista. Voiko se johtua vain siitä, että olen jotenkin pöljän oloinen, ja se miettii, olenko jotenkin vajaa?
Seksi oli hieman vaikeaa, koska olin ihan kauhuissani ja jännitin hirveästi. Asentojen vaihtaminen oli kömpelöä, ja hän meni liian syvälle ja se sattui. Mitä jos se ajattelee, että olen oikeasti aina sellainen sängyssä?
Tykkään tästä tyypistä paljon, mutta homma tuntuu niin hankalalta, kun menen tuohon piimäilymoodiin. Voiko tästä ikinä tulla mitään?
Kommentit (8)
Mistä erityisesti tykkäät siinä miehessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et saa sanottua, voisitko kirjoittaa tuntemuksistasi? Nimittäin ilman kommunikaatiota voit tulla väärintulkituksi. Mies saattaa luulla, että olet hyvin epävarma siitä kiinnostaako hän vai ei, etkä viitsi katsoa silmiin koska et liiemmin pidä hänen katsomisestaan. Saatat vaikuttaa torjuvalta.
Se on rauhallinen, oma-aloitteinen, samat arvot ja samanlainen perhetausta (joskin vakaampi), vaikuttaa hyvältä isämateriaalilta, omaa kädentaitoja, fiksu, avulias, empaattinen. Hyvä ja jämäkkä rakastaja, huomioonottava.
Vierailija kirjoitti:
Jos et saa sanottua, voisitko kirjoittaa tuntemuksistasi? Nimittäin ilman kommunikaatiota voit tulla väärintulkituksi. Mies saattaa luulla, että olet hyvin epävarma siitä kiinnostaako hän vai ei, etkä viitsi katsoa silmiin koska et liiemmin pidä hänen katsomisestaan. Saatat vaikuttaa torjuvalta.
Ajattelin ensi kerralla ottaa puheeksi, jos änkytykseltäni kykenen. Olen ihan oikeasti kohtuullisen hyvällä itsetunnolla varustettu, artikuloiva aikuinen. Miksi tämän miehen kanssa taannun teiniksi? Todella ahdistavaa. Pelkään hirveästi, että ehdin jo sössiä kaiken.
Itselläni on tuollaista eniten kun miestä ei ole oikeasti kiinnostanut muu kuin sek si ja olen sen alitajuisesti kaiketi aistinut. Mutta tämä vain minulla, tulipahan mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on tuollaista eniten kun miestä ei ole oikeasti kiinnostanut muu kuin sek si ja olen sen alitajuisesti kaiketi aistinut. Mutta tämä vain minulla, tulipahan mieleen.
Tätä minäkin mietin. Ehkä tämä on asian laita. Nyt ahdistaa vielä enemmän.
Sanoisin että on täysin turhaa murehtia liikaa. Annatte vain mennä omalla painolla, ja kun tutustutte enemmän toisiinne niin alkaa rentous näkymään suhteen kaikissa osissa. Keskustelu, katseet, seksi ja mitä ikinä yhdessä puuhaattekaan. Kaiken ylianalynointi saa vain pään kipeäksi. Hyvin tuo menee ja onnea hyvästä miehestä.
Niin, ja huomaakohan se mies, että siis oikeasti tykkään siitä, vaikka olenkin tällainen mölösuu ujopissa?
Hävettää ihan mielettömästi kaikki pöljät vitsit, mitä yritin laukoa.