Opetusharjoittelu ja tuoreet viiltelyarvet

Opetusharjoittelu, siis lasten parissa? Kyllä minä piilottelisin.

Hmm, oppilaat on useimmiten aika per seestä ja saattavat huudella tai puhua keskenään, kertovat niistä ehkä vanhemmilleen jne, opettajillakin taatusti ennakkoluuloja. Jos mikään tästä ei häiritse niin sitten ei, mutta itse en tahdo omia arpiani minkään yhteisön juorun ja mulkoilun kohteeksi.

Itse opetusharjoittelun tehneenä peittäisin. Tosin kysymys myös kuuluu, että jos ja kun ovat tuoreita, niin mahdatko olla sopiva opetusalalle vai ahdistaako liikaa? Tässä puuhassa ahdistaa ei-viiltelijääkin.

En kyllä edes näe mitään itseisarvoa noilla eli miksi niitä haluaisi näytellä.

Laita piiloon! Ei ole sun mielenterveysongelmat jotain, mihin lasten tarvitsee ottaa osaa. En ole mitenkään sievistelevä, olen tehnyt kans auskultoinnin aikoinaan ja jouduin hakemaan turvaa bentsoista, mutta en minä siitä paketista oppilaiden edessä nappaillut.

Koska viiltelyarvet ovat tuoreita, oot ilmeisesti ahdistunut ja tilanne on ajoittain sietämätön? Voisitko saada keskusteluajan opiskelijaterveydenhuollon kautta? Opetusharjoittelu on kuormittava, onneksi väliaikainen, ajanjakso. Koeta kestää ja suojele itseäsi, älä aseta itseäsi lisästressiin, jota viiltelyjälkiesi spekuloinnista vääjäämättä tulee.

Jos arvet ovat tuoreita, niin suosittelen peittämään. Ei sinun tarvitse niitä varsinaisesti häpeillä mutta ihan kaikkea ei koulumaailmassa kannata tuoda näkyville. Lisäksi tasapainoisuuttasi ja soveltuvuuttasi saatetaan alkaa epäillä työyhteisössä, jos kuljet vielä verestävät viiltelyarvet näkyvillä. Jos sinulla on tapana viillellä säännöllisesti, niin avun hakeminen olisi suotavaa, sillä opettajan ammatissa ei stressiltä tai mielipahalta voi oikein välttyä.

Ei kannata tehdä typeryyksiä ennen harjoittelua niin ei tule turhia ongelmia.

Ei ne välttämättä ole tuoreita, kyllä esim mulla on syvimmät arvet 15 vuoden takaakin tallella.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne välttämättä ole tuoreita, kyllä esim mulla on syvimmät arvet 15 vuoden takaakin tallella.

Lue uudestaan, ja vastaam jos koet tarpeelliseksi, lue edes otsikko.

Mitä jos kuitenkin piilottaisit?

Vierailija kirjoitti:

Ei ne välttämättä ole tuoreita, kyllä esim mulla on syvimmät arvet 15 vuoden takaakin tallella.

Minä, minä, mutta jotain rajaa.

Peität tietenkin jos paikalla on lapsia tai nuoria. On ok kaivata apua pahaan oloon ja saada sitä, mutta aikuisilta ihmisiltä, lasten ja nuorten edessä peität jäljet, sen verran täytyy olla ammattimaisuutta harjoittelussa. Ota yhteys terveudenhuoltoon, apua on olemassa, hae sitä.

Tuota, tämä arpien piilottelu nyt on aivan sivuseikka. Tärkeintä on, että haet viiltelyyn apua. Opettajan työ on erittäin stressaavaa. Et välttämättä tule jaksamaan, jos sinulla on akuutti mielenterveyden ongelma päällä. Tiedän mistä puhun.

T: Ope

Hävetä ei missään nimessä tarvitse, arvet kertovat pahasta olosta ja sairastumisesta.

On kuitenkin asioita, joita ei ehkä ole sopivaa näyttää, vaikka niitä ei häpeäisi. En itse käyttäisi opettajana napapaitaa, vaikka olen suorastaan ylpeä vatsalihaksistani, noin niin kuin esimerkkinä. 

Lapset kyselevät herkästi ja havainnoivat open ulkomuotoa tarkemmin kuin moni tajuaa. Mitä teet, jos joku lapsi kysyy arvista?

Tärkeintä olisi nyt, että saat apua ja jaksamista. Opettajan ura on parhaimmillaan mahtavaa, mutta paineensietokykyä ja tunnetaitoja tämä edellyttää. Kannattaa panostaa omaan hyvinvointiisi nyt, niin edessäsi on antoisia työvuosia ja iloa.

Mielenterveyden ongelmia ei tietenkään tarvitse hävetä, mutta opetustyöhön ei sovellu henkilö, jolla on vaikeita akuutteja mielenterveysongelmia. Sellainen ahdistus, joka ilmenee haluna fyysisesti vahingoittaa itseään, ei voi olla vaikuttamatta työssä jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen. Opettaja joutuu käsittelemään rankkoja asioita ja opettajan tulisi pystyä olemaan oppilaille turvallinen, tasapainoinen aikuinen. Jopa stressiä ja haastavia tilanteita sekä ihmisiä hyvin sietävät opettajat kokevat työn joskus raskaaksi.

1. Hae apua yths:ltä, tämä ala on karu. Pidä itsestäsi huolta! Sinuna siirtäisin harjoittelua, sillä jo harjoittelut itsessään ovat rankkoja, oli mielenterveysongelmia tai ei.

2. Jos päädyt tekemään harjoittelun, peitä jäljet. Suojele itseäsi. Ne henkilöt, joiden kanssa teet harjoittelun, voivat olla tulevia kollegoitasi. Koulu, johon teen harjoittelun, voi olla tuleva työpaikkasi. Sen henkilökunnan jäsenet voivat olla myös tulevia kollegoitasi. Tuollainen jää mieleen ja annat kuvan, ettet tule kestänään alaa ja ettet ole tasapainoinen.

3. Suojele lapsia. Heidän ei tarvitse kantaa aikuisten taakkoja. Peitä jäljet edes siksi.

T. Opettaja