Lue keskustelun säännöt.
Millä helpottaa 4-vuotiaan sopeutumista päiväkotiin?
05.10.2018 |
Meillä on 4-vuotias, joka on aloittanut uudessa päiväkodissa tänä syksynä. On ollut eri päiväkodissa 1-2-vuotiaana ja sisaruksen synnyttyä vuoden kotona, jolloin kerhossa 2xviikko. Näissä mennyt aina hyvin, ei mitään erityisiä viihtymisongelmia. Nyt sitten aloitti uudessa päiväkodissa kun vanhaan ei mahtunut takaisin, ja sopeutuminen on ollut todella takkuista.
Lapsi viihtyy ja osallistuu hyvin ohjattuun toimintaan (retket, askartelut, jumpat, aamupiirit jne.) ja on näissä reipas, iloinen ja puhelias. Sen sijaan kaikki vapaa, missä tekeminen pitäisi keksiä itse, on ihan kamalaa. Lapsi itkee koti-ikävää, ei halua tehdä mitään ja kulkee aikuisen perässä. Aamupäivän ulkoilu on pahin, lapsi on itkuinen eikä leiki kenenkään kanssa. Itku alkaa jo matkalla päiväkotiin ja aamut kotona on yhtä itkua. Mikähän voisi auttaa tässä? Vaiko vain aika?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä yhä kotona?
Kyllä, olen yhä kotona ja lapsi tiedostaa tämän. Menen tammikuussa töihin ja koettiin, että parempi aloittaa päiväkoti nyt syksyllä, kuin jättää kerho kesken talvella ja koettaa sopeutua kesken kauden päiväkotiin. Mutta joo, varmasti sekin vaikuttaa, että lapsi tietää minun menevän kotiin. Kerhossa käymiseen se ei tosin vaikuttanut koskaan, tämä pn ihan uutta sikäli.
Vierailija kirjoitti:
Aika, meillä on tää sama vaihe juuri mennyt ohi. Kannataa jättää lapsi päiväkotiin nopeasti, eli halit ja heipat, mitä enemmän lapsi saa huomiota sinulta, sen enemmän hän uskoo saavansa sinut jäämään luokseen/pääsevänsä kanssasi kotiin.
Voisit pyytää että lapsi ohjataan päivän aikana näissä tilanteissa johonkin leikkiin, monesti aikuinen pystyy ohjaamaan lasta "Minnan ja Mikon kanssa varmasti olisi kivaa lähteä laskemaan liukumäkeä"... Kun muut lapset käyvät tarpeeksi tutuiksi, nii leikit alkavat sujua ihan oma-aloitteisesti.
Joo, tämä huomattiin siinä vaiheessa kun olin alussa tutustumassa mukana. Jos olin vain osan aikaa mukana, lapsi ehti lietsoa itsensä täyteen hysteriaan kun mietti vain sitä, että kohta mä lähden. Eli ei toiminut se, että pidennetään vähitellen sitä yksinoloaikaa. Täytyy vielä puhua tuosta, että voisivatko he päiväkodissa vielä hanakammin ohjata leikkeihin mukaan noissa vapaissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä yhä kotona?
Kyllä, olen yhä kotona ja lapsi tiedostaa tämän. Menen tammikuussa töihin ja koettiin, että parempi aloittaa päiväkoti nyt syksyllä, kuin jättää kerho kesken talvella ja koettaa sopeutua kesken kauden päiväkotiin. Mutta joo, varmasti sekin vaikuttaa, että lapsi tietää minun menevän kotiin. Kerhossa käymiseen se ei tosin vaikuttanut koskaan, tämä pn ihan uutta sikäli.
Se on se syy. Meillä ei suostunut menemään edes kerhoon.
Aika, meillä on tää sama vaihe juuri mennyt ohi. Kannataa jättää lapsi päiväkotiin nopeasti, eli halit ja heipat, mitä enemmän lapsi saa huomiota sinulta, sen enemmän hän uskoo saavansa sinut jäämään luokseen/pääsevänsä kanssasi kotiin.
Voisit pyytää että lapsi ohjataan päivän aikana näissä tilanteissa johonkin leikkiin, monesti aikuinen pystyy ohjaamaan lasta "Minnan ja Mikon kanssa varmasti olisi kivaa lähteä laskemaan liukumäkeä"... Kun muut lapset käyvät tarpeeksi tutuiksi, nii leikit alkavat sujua ihan oma-aloitteisesti.