Rekryprosessin viimeinen vaihe, tsempatkaa minua!

Olen jo useamman vuoden yrittänyt löytää uutta työpaikkaa, sillä nykyisessä paikassa en oikein usko koko toimialaan enkä yrityksen toimintaperiaatteisiin. On raskasta työskennellä sellaisen asian eteen, jota ei tunne omakseen tai oikeaksi muutenkaan. Olen ollut aika valikoiva niiden töiden kanssa joihin olen hakenut, ja jokin aika sitten "se oikea", tai ainakin siltä tuntuva paikka tuli vihdoin vastaan. Panin hakemukseen kaikkeni, ja pääsin haastatteluun. Ja toiseen haastatteluun. Ja tein soveltuvuustestit, joiden tuloksia en ole vielä päässyt kuulemaan.

Huomenna olisi edessä vielä firman toimitusjohtajan tapaaminen ja niiden tuloksien kuuleminen, ja sitten työnantaja tekee päätöksensä.

Minua jännittää IHAN HIRVEÄSTI! Tuntuu, että tämä on se näytön paikka. Olen päässyt näin pitkälle, mutta vielä voi kompastua maaliviivalla. Varmasti muut hakijat ovat yhtä motivoituneita kuin minäkin.

Miten voisin vielä kääntää huomenna asian selkeästi edukseni? Omana itsenään sinne on tietysti mentävä, mutta voi kun olisi jokin ässä hihassa...

Voi miten jännittää! Tuskin saan nukuttuakaan ensi yönä.