Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki surkuttelee raskausaikana eroamista?
14.09.2018 |
En ymmärrä. Itse erosin raskaana, rankkaa oli henkisesti kun fyysisesti mutta selvisin kyllä. Lisäksi meillä oli yksi lapsi ennestään ja hänen huoltajuudesta tuli helvetilliset riidat. Monta kertaa ex-mies jätti minut supistusten kanssa itkemään. Silti on todellakin parempi että erottiin. Nykyään molemmat lapset käy hänen luona normaalisti.
Yhdellä tuottavalla on mennyt parisuhde tosi huonosti ja tekikin nyt positiivisen testin. Nyt hän sanoo että eroaikeet täytyy perua raskauden takia. Monta muutakin tarinaa kuullut. Siis mitä ihmettä? Eikö kannattaisi erota juurikin sen tulevan lapsen takia? Eikö yhtään mietitytä se kaikki stressi mitä tulee kun jää suhteeseen?
Kommentit (17)
Kannattaisi tehdä abortti jos ero kerran tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi, että siinä tapauksessa lapsen suhde siihen etävanhempaan tuskin kehittyy kovin läheiseksi. Ja itseäni ainakin hirvittäisi elää vauva-aika yh-vanhempana.
Meillä ex-mies käynyt joka päivä vauvaa (ja esikoista) katsomassa. Nyt puolivuotiaana ollut jo yönkin ex-miehellä. Onko se että hirvittää ja jää suhteeseen sen arvoista, että riskeeraa raskauden stressin vuoksi? Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tehdä abortti jos ero kerran tulossa.
Vähän vaikeaa tehdä, kun lapsi on jo syntynyt :D Tuskin olisin sellaista muutenkaan saanut tai tehnyt koska hän sai alkunsa vasta hedelmöityshoidoilla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi, että siinä tapauksessa lapsen suhde siihen etävanhempaan tuskin kehittyy kovin läheiseksi. Ja itseäni ainakin hirvittäisi elää vauva-aika yh-vanhempana.
Meillä ex-mies käynyt joka päivä vauvaa (ja esikoista) katsomassa. Nyt puolivuotiaana ollut jo yönkin ex-miehellä. Onko se että hirvittää ja jää suhteeseen sen arvoista, että riskeeraa raskauden stressin vuoksi? Ap[/quote
Kysyit miksi ihmiset surkuttelevat raskausaikana eroamista, vastasin siihen. En ottanut kantaa sinun tai kenenkään muunkaan raskausaikana eronneen tilanteeseen. Paras ystäväni erosi miehestään odottaessaan toista lastaan.
Synnytyksenjälkeinen aika on aika rankkaa yksin, varsinkin jos vauva on kovin valvottava ja äidille jäänyt fyysistä vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähän ap olet se joka mietti pitkään adoptioon lapsen antamista. Sait lapset hoidoilla.
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksenjälkeinen aika on aika rankkaa yksin, varsinkin jos vauva on kovin valvottava ja äidille jäänyt fyysistä vaivaa.
Mutta ei ole rankkaa, että näiden haittatekijöiden vuoksi mies vielä huutaisi ja veetuilisi vieressä? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksenjälkeinen aika on aika rankkaa yksin, varsinkin jos vauva on kovin valvottava ja äidille jäänyt fyysistä vaivaa.
Tämä on ihan totta, itse en voinut edes nostaa mitään vauvaa painavampaa (ei esim. vauva+kaukalo) synnytyksen jälkeen. Nukuin päivällä kun mies oli vauvan kanssa.
No yksi hyvä syy on se, ettei tarvitsisi laittaa puolivuotiasta yökylään vaan lapsi saisi olla kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksenjälkeinen aika on aika rankkaa yksin, varsinkin jos vauva on kovin valvottava ja äidille jäänyt fyysistä vaivaa.
Mutta ei ole rankkaa, että näiden haittatekijöiden vuoksi mies vielä huutaisi ja veetuilisi vieressä? Ap
No siihen en ota kantaa, ajattelin että kyse on suht koht tolkkujärkisestä miehestä.
Kukahan se eron järkyttävimmän seurauksen kokee? Äiti vai isä? Vai olisikohan lapsi, joka menettää yhteisasumisen ja arjen jakamisen toisen vanhemman kanssa? Jota ei korvaa se, että vanhempi tapaa ja pitää pari yötä kuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on se Elisa joka ramppaa turvakodeilla. Olit kyllä tiedossa jo aikaisemmin.
Elisahan se täällä taas! Kaikille niitä hedelmöityshoitoja annetaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elisahan se täällä taas! Kaikille niitä hedelmöityshoitoja annetaankin.
No böö vaan! Mitäs av-mamma? Koetko olevasi kovastikin muiden yläpuolella kun pädet täällä anonyyminä ja jaat muiden tietoja? :) Kannattaa hei myös lytätä ihmistä joka joutuu raskausaikana turvakodille.
Minne se Elisan profiilin osoite katos?
Ihmiset puhuvat asiasta yleisellä tasolla, pitäen sitä valitettavana asiana. Ei se välttämättä tarkoita, että moni ei eroaisi ihan aiheesta raskausaikana heidän mielestään. Mutta tämän ymmärtäminen vaatii melko paljon älykkyyttä.
Voidaan jopa olla sitä mieltä, että valtaosa eroaa hyvistä syistä tuossa kohtaa, vaikka itsessään surullinen ilmiö olisi yleistynyt rajusti. Voi olla ihan hyviä syitä, jotka selittävät asian. Esimerkiksi se, että isättömiä poikia on tullut paljon lapsentekoikään ja nyt ei olekaan mitään käsitystä siitä, mitä heiltä odotetaan ja miten odotukset täytetään. Eikä mitään joustavuutta, kykyä tai halua opetella. Ja samaan aikaan naisten on entistä harvemmin ihan pakko sosiaalisen tai taloudellisen paineen vuoksi pitää näistä sankareista väkisin kiinni.
Aborttikaan ei varmasti ole kenenkään mielestä iloinen asia. Silti se voi olla joskus ikävistä vaihtoehdoista paras.
No ehkä siksi, että siinä tapauksessa lapsen suhde siihen etävanhempaan tuskin kehittyy kovin läheiseksi. Ja itseäni ainakin hirvittäisi elää vauva-aika yh-vanhempana.