Erilaiset muistot miehen kanssa
Kävin mieheni kanssa ajelemassa kaupungissa, jossa asuimme kun lapset olivat pieniä. Siinä ajelulla tajusin, etten muista ko. kaupungista yhtään mitään. Ja tajusin samalla, että syy miksi en muista oli se että olin lasten vauva vuosien aikaan todella todella väsynyt. Ja sen takia olen aina inhonnutkin koko kaupunkia, enkä aikaisemmin ole siellä käynyt muuton jälkeen.
Kun sanoin autossa miehelleni asiasta, etten muista kaupungista oikein mitään, hän oli hyvin hämmästynyt. Ja vielä hämmästyneempi ja hämmentynyt kun kerroin väsymyksestä. Voiko todella olla niin että meillä on näin erilaiset muistot ajasta, ja mies ei ole edes huomannut että elin elämäni rankinta vaihetta tuolloin? Muutosta on noin viisi vuotta, eli ei kovin pitkä aika edes.
Kommentit (2)
Mikään ei ole niin epävarma kuin ihmisen muisti. Sinne tallentuu asioita, joita ei tarvita, sieltä katoaa kamaa, jolle olisi käyttöä, eikä itse voi kovin paljon päättää siitä, mitä myöhemmin muistaa.
Sama on minulla: unohdan hyvin paljon sellaista, mitä muut muistavat, koska väsymys, huonounisuus, keskittymisvaikeus jne.
Ja lisäksi muisti keksii omiaan, joten saman sisarusparven lapset muistavat lapsuutensa täysin eri tavoin.
Jokaisen muistot ovat yhtä oikeita ja yhtä vääriä, johtuen juuri tuosta.
Tietysti teillä on erilaiset muistot, kun olette kaksi eri ihmistä. Huomaahan sen siitäkin, miten saman perheen lapset aikuisina usein muistavat lapsuudenperheen olot todella erilaisina.