Mies sanoi ettei jaksa enää puhua minun kanssa muuta kuin pinnallisia ja pakollisia asioita, ei jaksa jutella sen syvempiä yms. :(

Kärsii kuulema kun keskustellaan, se on hänen mielestä väkivaltaa häntä kohtaan vaikka puhuisin normaalisti mutta pidempään ja syvempiä asioita hänen kanssa. Ajattelee että jokainen juttelu menee vääntämiseksi, eikä siksi halua edes yrittää jutella vaikken todellakaan halua tapella.
Hermostuu mulle tosi pahasti kun sanomme jutellessa kumpikin mielipiteemme ja jos niistä kehkeytyy keskustelu.

Sanoin etten jaksa sitä hermoamisen jännittämistä ja mies tokaisi ettei vain jaksa puhetta ja siksi hermostuu. Sanoi myös ettei jaksa nyt panostaa meihin ja tarvitsee rauhaa. Alla on kuulema rakkautta mutta nyt ei jaksa mitään syvempää juttelua.

Se on totta että pitkä suhteemme on ollut vuoristorataa ja on ollut hankalaa hyvän rinnalla, miehellä on aina ollut enemmän tai vähemmän hankaluuksia itse hillinnän kanssa. Minä tykkään selvittää asiat juttelemalla.

Miten tällaisesta tilanteesta pääsee yli ja miten ihmeessä jaksan ja toimin käytännössä kun miehen ajatukset on tuollaisia? Tuntuu että olen ihan muuri edessä....