Onko kukaan lyönyt väkivaltaista kumppaniaan takaisin? Miten kävi? Paheniko vai lopettiko?

Ei kukaan?

Minä olin se väkivaltaisempi osapuoli ja minua lyötiin takaisin. Väkivalta vain yltyi ja tappeluista tuli päivittäisiä.

No luuletko että lyömisellä paranee suhde puolin tai toisin? Ero on ainut ratkaisu. Miksi edes olla suhteessa jos lyödään? Haloo hei!!!

Kysyykö tässä mies, jonka nainen lyönyt? Jos niin jätä hänet heti. Toki sama neuvo tulisi naisellekin, mutta tulee vaan mieleen, että mies se on yleensä fyysisesti vahvempi ja harvemmin naisen lyönnit miestä satuttaa niin, että ottaisi luulot pois ns. Silloin on kyse jo ihan muusta eli siitä, että mies on tossun alla.

Kerran nuorempana. Silloinen poikaystävä kävi käsiksi. Ahdistuin ja hermostuin siitä tilanteesta hirveästi ja vaikka en koskaan ennen sitä tai sen jälkeen ole ollut väkivaltainen enkä kannata väkivaltaa missään nimessä, läimäisin häntä kasvoihin heti kun olin saanut itseni rimpuiltua sen verran irti, että pystyin. Auttoi sinänsä siinä tilanteessa, että hän taisi yllättyä siitä aikalailla ja meni jotenkin hämilleen hetkeksi. En tarkemmin osaa sanoa, koska lähdin menemään (olimme hänen kämpässään) ja koskaan en palannut. Luojan kiitos tajusin olla tuossa asiassa niin tiukkana ja erota ensimmäisestä kerrasta, kun oli väkivaltainen, vaikka olinkin yleisesti ottaen silloin liian kiltti ja hyväuskoinen, sellainen helposti hyväksikäytettävä. Henkistä väkivaltaa olinkin jo häneltä pari kuukautta sietänyt, mutta heräsin tajuamaan sen vasta tuon jutun myötä.

Parempi olla kokeilematta ja lähteä taakseen katsomatta ensimmäisen lyönnin jälkeen.

Suhde on ohi, jos jompikumpi lyö. Silloin pitää lyödyn osapuolen ymmärtää, että toinen ei osaa rakastaa ollenkaan vaan haluaa hallita ja hajottaa, mikä on sairasta!

Olen lyönyt. Se johti siihen että mies pahoinpiteli minut samantien oikein kunnolla, kun ennen se oli sellaista "kuritusläpsimistä" avokämmenellä tms mikä ei oikeasti tuntunut vaaralliselta, enemmänkin nöyryyttävältä. Lyömisestä mies kiihtyi niin että potki ja hakkasi vaikka makasin aika pian jo maassa sikiöasennossa. Olin ihan sinisillä mustelmilla ympäriinsä, pari kylkiluuta poikki tuon jälkeen. 

No, se hyöty asiasta oli että siinä vaiheessa lopulta ymmärsin lopettaa suhteen, koska oikeasti pelkäsin että se voi tappaakin. Ennen olin yrittänyt ymmärtää miestä tämän traumaattisen taustan takia.

Vierailija kirjoitti:

Suhde on ohi, jos jompikumpi lyö. Silloin pitää lyödyn osapuolen ymmärtää, että toinen ei osaa rakastaa ollenkaan vaan haluaa hallita ja hajottaa, mikä on sairasta!

Olen samaa mieltä siitä nykyisin, ettei kannata jäädä katsomaan lopettaisiko väkivaltainen mies väkivaltaisuutensa vaan lähteä heti jos fyysistä väkivaltaa ilmenee. 

Mutta siitä olen eri mieltä että väkivaltaisuus olisi merkki rakkauden puutteesta välttämättä. Joskus ihmiset on vaan psyykkisesti niin hajalla, että vaikka järkevässä mielentilassa ihan oikeasti rakastaisivat, niin jossain tilanteessa voivat reagoida jopa väkivallalla. Ehkä niin epätasapainoiset ei tosiaan parisuhteisiin sovi ollenkaan, mutta rakkauden puutteesta ei ole aina kyse.

- 8

Minä olen nainen ja olen läiminyt raivona miestäni naamaan. No mies suutui niin että löi takaisin.

En ole sen jälkeen koskaan lätkinyt naamaan tai muutakaan. Ja mies ei ole koskaan sitä ennen tai sen jälkeen lyönyt.

Kusipäille pitää pistää vastaan! T: entinen kusipää

Mina, ja juossut

ulos kampasta:D

Loppu ja tuli ero