Mistä tietää olevansa huonossa parisuhteessa?

No sen tietää esim. siitä ettei toisen poissaollessa kotoa koe minkäänlaista kaipausta. Myös siitä että rakastuu johonkin toiseen.

Siitä, että on helpottunut olo kun toinen on jossain poissa.

Kotiin meno ahdistaa.

Ei mistään. Ongelma voi olla ihan vaan pääkopassasi tai sitten ei.

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että on helpottunut olo kun toinen on jossain poissa.

Kotiin meno ahdistaa.

Tämä, ja se kun toinen on esim reissutyössä, säännölliseti poissa kotoa, sitä laskee tunteja koska saa taas olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että on helpottunut olo kun toinen on jossain poissa.

Kotiin meno ahdistaa.

Kuulostaa enemmän siltä, että kommunikaatio ei pelaa. Avoimella keskustelulla on ilmaa puhdistava voima.

Monestakin asiasta voi tunnistaa, mutta minusta pahinta oli se, että tunsin muuttuneeni joksikin toiseksi, itselleni vieraaksi, ja vasten tahtoani tietenkin. Eron jälkeen oli mahtava tunne tunnistaa se alkuperäinen persoonallisuutensa monen vuoden jälkeen. Narsistin kanssa naimisissa siis.

Siitä että tuntuu siltä että kumppanissa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia ja olet enimmäkseen ärtynyt tai ahdistunut hänen seurassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että on helpottunut olo kun toinen on jossain poissa.

Kotiin meno ahdistaa.

Kuulostaa enemmän siltä, että kommunikaatio ei pelaa. Avoimella keskustelulla on ilmaa puhdistava voima.

Kaikkien kanssa ei keskustelu toimi, vaan se voi jopa pahentaa asioita. Terv. nro 6

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että on helpottunut olo kun toinen on jossain poissa.

Kotiin meno ahdistaa.

Kuulostaa enemmän siltä, että kommunikaatio ei pelaa. Avoimella keskustelulla on ilmaa puhdistava voima.

Kaikkien kanssa ei keskustelu toimi, vaan se voi jopa pahentaa asioita. Terv. nro 6

Onhan se näinkin. Aivan liian usein olen kuitenkin törmännyt pareihin, jotka eivät edes yritä kommunikoida, ja sitten kuvittelevat asioita omassa päässään. Parisuhdeterapiaan lappaa pariskuntia, joilla on kommunikoinnin perusasiat ihan hukassa.

Meillä mies ei ole koskaan kotona. Kuulemma viettää mieluummin aikaa muualla, kun minä saan kotona olon tuntumaan ikävältä, että hän tulee kotiin lähinnä vain nukkumaan, syömään ja vaihtamaan vaatteita. On nytkin sunnuntaina parhaillaan kuulemma toimistossa huvikseen töissä ja aikoo mennä sieltä myöhemmin vielä harrastukseen.. Minä vastaavasti en ollenkaan kaipaa miestä, kun hän on poissa. Olen myös alkanut tuntea itseni sitä huonommaksi, mitä pidempään suhde on kestänyt. Tämä on varmaan esimerkki huonosta suhteesta. Silti mies on yhä todella mustasukkainen.

Vierailija kirjoitti:

No sen tietää esim. siitä ettei toisen poissaollessa kotoa koe minkäänlaista kaipausta. Myös siitä että rakastuu johonkin toiseen.

Toiseen voi ihastua, vaikka omassa puolisossa ei olisi sinällään vikaa. Voi itsellä olla joku vajavaisuus, mitä yrittää paikata yhä uudella ja uudella huomiolla. Tällöin ainoa mikä tekee suhteesta huonon, on oma kykenemättömyys olla siihen tyytyväinen ja asettua aloilleen.

Vierailija kirjoitti:

No sen tietää esim. siitä ettei toisen poissaollessa kotoa koe minkäänlaista kaipausta. Myös siitä että rakastuu johonkin toiseen.

No ei :) Minä nautin olla yksin kotona kun mies on vaikka reissussa, ja ihastun vähän väliä vaikka kehen. Silti ollaan onnellisia monen vuosikymmenen avioliiton jälkeen <3 Ihmiset on erilaisia, joten puhu vain omasta puolestasi, ei kaikkien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sen tietää esim. siitä ettei toisen poissaollessa kotoa koe minkäänlaista kaipausta. Myös siitä että rakastuu johonkin toiseen.

Toiseen voi ihastua, vaikka omassa puolisossa ei olisi sinällään vikaa. Voi itsellä olla joku vajavaisuus, mitä yrittää paikata yhä uudella ja uudella huomiolla. Tällöin ainoa mikä tekee suhteesta huonon, on oma kykenemättömyys olla siihen tyytyväinen ja asettua aloilleen.

Ihastun usein, mutta se on vain tunne pääni sisällä, en hae minkäänlaista huomiota näiltä muilta. Olen puolisooni tyytyväinen, mutta näen muutakin kauneutta maailmassa paljon, eli ihastun myös kivoihin naisiin. En seksuaalisessa mielessä, vaan ihan vaan, kun ovat niin mukavia. 

Tätä olen huomannut itsekin pohdiskelevani silloin tällöin. Seksielämämme on ihan säännöllistä, mutta itselläni on alkanut tulla tunne siitä, että mies ei halua seksiä sen takia, että saa harrastaa sitä minun kanssani, vaan siksi, että kyseessä on miehinen perustarve, joka täytyy tyydyttää säännöllisesti. Tuntuu, että miehelle on lopulta samantekevää, kenen kanssa panee, kunhan kuitenkin saa seksiä säännöllisesti. Asia vaivaa minua  nykyisin yhä useammin. :(