Olen niin kyllästynyt elämääni. En saa mitään aikaiseksi :(

Mulla on lievä aspergerin syndrooma ja ahdistuneisuushäiriö.
Näiden takia koen ahdistavaksi olla ihmisten kanssa..
Jotenkin onnistun töissä, kaupassa ja yksin lenkillä näytellä normaalia, mutta olen kaiken aikaan stressaantunut.
Vihdoin päästessäni kotiin huokaisen helpotuksesta..

Minua ahdistaa ihmisten katseet ja ajattelen kokoajan hirveästi, että mitä muut minusta ajattelee..
Olen kuitenkin "kuntouttanut" itse itseäni pakottamalla itseni lähtemään milloin mihinkin.
Nykyään julkisilla paikoilla oleilu sujuu, mutta ihmisten kanssa keskustelu ei ole luontevaa. Olen kokoajan jännittynyt.

Oon 20v mies ja saanut opiskeltua ammatin itselleni kylläkin vain amiksen perustutkinnon..
En ole ikinä seurustellut kenenkään kanssa ja jo pelkästään nuorille naisille puhuminen on hyvin vierasta mulle..
Vanhempien naisten seurassa en jännitä ja heidän kanssa on helppo jutella, mutta se taitaa johtua siitä, etten ole heistä kiinnostunut sillä tavalla...

En saa elämässäni mitään aikaiseksi minua ahdistaa se, että nuoruuteni en jäämässä taakse enkä ole tehnyt mitään kivoja juttuja.

En ole ikinä ollut minkäänlaisissa bileissä tms..

Mulla ei ole kavereita ja olin peruskoulu aika se nolo ja outo.
Viimeiset kaverini hylkäsivät minut yläasteem alussa.. siitä asti olen ollut yksin..
Olen jotenkin traumatisoitunut yläasteiässä enkä oikein vieläkään osaa luottaa keneenkään