Kysy mitä vain yksinäiseltä nuorelta

Minkä ikäinen olet? Onko sinulla nettikavereita? Millaisia harrastuksia sinulla on? Mitä haluaisit opiskella? Lempiruokasi? Mistä tykkäät koulussa?

Onko sinulla sisaruksia?

Pistä paukkuja liikuntaan ja opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Onko sinulla nettikavereita? Millaisia harrastuksia sinulla on? Mitä haluaisit opiskella? Lempiruokasi? Mistä tykkäät koulussa?

Olen 19 (viikon päästä 20). Nettikavereita löytyy muutama lähinnä sellaiselle kontaktin tasolle, että pelataan välillä yhdessä Lolia. Yksi asuu Belgiassa ja toinen Briteissä. Ei tosin keskustella muusta kun pelistä, että sen läheisemmästä kaveruudesta ei ole kyse. En harrasta mitään muuta kun pelaamista. Opiskelen jo fysiikkaa. Sana nuori taisi olla hieman harhaanjohtava kun olen jo korkeakoulussa, mutta jotenkin vaan mielsin edelleen itseni nuoreksi sen kummemmin ajattelematta. Koulussa, eli siis opinnoissani, tykkään eniten matematiikasta, ja mietin pitäisikö vaihtaa sille alalle, tosin pidän kyllä tästäkin alasta. Kvanttimekaniikka kiinnostaa eniten. -AP

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla sisaruksia?

On, 17v veli, ja 12v sisko. He asuvat vielä kotipaikkakunnallani Lapissa, kun taas minä asun Pk-seudulla, joten näen heitä aika harvoin. Tosin veli aikoo muuttaa tänne opiskelemaan myös, joten ehkä sitten aletaan taas pitää paremmin yhteyttä. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Pistä paukkuja liikuntaan ja opiskeluun.

Opiskelu sujuu jo oikein hyvin, tykkään alastani. Liikuntaa en harrasta, vaikka varmasti kannattaisi jo terveydenkin takia. Mikä laji olisi helppoa aloittaa? Auttaako esim. kävely, vai kannattaisiko olla korkeamman sykkeen liikuntaa? -AP

Kuka on suosikkitaiteilijasi?

Oletko aina ollut yksinäinen? Koetko olevasi sosiaalisesti taitamaton? Oletko ujo?

Vierailija kirjoitti:

Kuka on suosikkitaiteilijasi?

Ei minulla ole, en tunne taidetta. Jos kirjailijat lasketaan tähän, niin varmaankin Clive Cussler, olen lukenut muutamia hänen kirjojaan, ja ne olivat ihan hyviä. Suhteellisen epärealistisia tietenkin, mutta jos siitä pääsee ylitse, niin ne olivat ihan viihdyttäviä. Tosin en sitten muita kirjoja ole hirveästi lukenutkaan niin ei ole vertailupohjaa. Yleissivistykseni ei ole hirveän hyvä. Ts. osaan suhteellisen hyvin koulussa opetetut asiat, mutta en sen enempää. -Ap

Liikunta kannattaa aloittaa kävelystä, vaikka ihan puolen tunnin kävelylenkkejä vaan alkuun ja kunnon kasvaessa sitten lisäät tehoja.

Vierailija kirjoitti:

Oletko aina ollut yksinäinen? Koetko olevasi sosiaalisesti taitamaton? Oletko ujo?

Minulla oli ystävä ala-asteen viimeiset vuodet, mutta yläasteelle siirtyessä hän muutti toiselle paikkakunnalle perheensä mukana.

Isoin osa sosiaalista taitamattomuuttani tulee ujoudesta ja kykenemättömyydestä small talkiin. Isommassa porukassa en osaa osallistua keskusteluun. En kuitenkaan ole niin taitamaton sosiaalisesti että esim. menisin paniikkiin jos joudun puhumaan jotakin ihmisten edessä, vaikka se epämukavaa onkin, tai että olisin epäkohtelias huomaamattani. Kahden kesken keskustelu sujuu, olettaen että minulla on jotain yhteistä puhuttavaa vastapuolen kanssa. Analyyttinen keskustelu jostain tutusta asiasta sujuu myös. Ei vaan fysiikan opiskelijatkaan jaksa vapaa-ajalla tuntikausia puhua fysiikasta. Tai ehkä olen kokeillut vääriä ihmisiä. Olen myös ujo, niin ei ole kovin monelle edes tullut mentyä puhumaan. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Liikunta kannattaa aloittaa kävelystä, vaikka ihan puolen tunnin kävelylenkkejä vaan alkuun ja kunnon kasvaessa sitten lisäät tehoja.

Ei kuulosta kovin hankalalta. Ainakin näin kesällä se on helppo lisätä päiväjärjestykseen. Illalla voisi olla erityisen miellyttävää mennä ulos kun on viileää. Auttaako jo vähäinen liikunta terveydentilaan? -Ap

Lisäisin vielä ravinnon tärkeyden. Opettele kokkaamaan, jos et vielä osaa, se on mukavaa ajanvietettä ja vatsa kiittää. Lempiruokasi?

Vierailija kirjoitti:

Lisäisin vielä ravinnon tärkeyden. Opettele kokkaamaan, jos et vielä osaa, se on mukavaa ajanvietettä ja vatsa kiittää. Lempiruokasi?

Aivan, unohdin vastata tähän ylempänä. Pahoitteluni. Hmm. Pidän paljon uunilohesta. Se vain on liian kallista. Yksi opiskelijaravintola tarjoilee sitä säännöllisesti, syön sitä siellä, mutta mielellään söisin useamminkin. -Ap

Sekin helpottaa kun ei vaadi itseltään liikoja. Ethän pyri täydellisyyteen?

Alatko mun kaveriks t: toinen yksinäinen nuori

Oletko etsinyt ystäviä harrastuksista, vapaaehtoistoiminnasta yms. - siellä voi olla eri ikäisiäkin, joten tutustuminen usein helpompaa.

Ja kun oppii sosiaalisemmaksi, on helpompi myös ystävystyä. Tosin haluatko ystäviä vai viihdytkö paremmin yksin?

Kuitenkin ns. itsekin valittu yksinäisyys alkaa monesti painaa, kun ikää tulee enemmän ja silloin se voi jopa kaduttaa elämäntyylinä, jos esim. kaveri- ja myös seurustelusuhteet jäävät sen takia puuttumaan nuoruudessa.

Kai pystyt hyväksymään itsesi ja jopa rakastat itseäsi, kuten Raamattukin jo sanoo käskyissään?

Vierailija kirjoitti:

Sekin helpottaa kun ei vaadi itseltään liikoja. Ethän pyri täydellisyyteen?

En oikeastaan, olen keskimääräistä epäonnistuneempi yksilö (tilastollisesti mututuntumalla arvioiden) suurimmalla osalla elämän osa-alueista, eikä asia minua haittaa. Opinnoissa menee hienosti. Ainoa missä vähänkään pyrin täydellisyyteen onkin juuri opiskelu, eikä se siinäkään näy hirveästi. Jos petyn johonkin arvosanaan saatan käydä korottamassa, siinä se. Yliopisto on armollinen, kun arvosanoja saa vapaasti korottaa, toisin kuin YO-kirjoitukset. Ne olivat stressaavat. Onneksi ne ovat ohi. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Alatko mun kaveriks t: toinen yksinäinen nuori

Palstalla haluaisin mieluusti pysyä anonyyminä, joten voi olla vaikeaa löytää toisiamme. Sympatiani sinulle! -Ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko etsinyt ystäviä harrastuksista, vapaaehtoistoiminnasta yms. - siellä voi olla eri ikäisiäkin, joten tutustuminen usein helpompaa.

Ja kun oppii sosiaalisemmaksi, on helpompi myös ystävystyä. Tosin haluatko ystäviä vai viihdytkö paremmin yksin?

Kuitenkin ns. itsekin valittu yksinäisyys alkaa monesti painaa, kun ikää tulee enemmän ja silloin se voi jopa kaduttaa elämäntyylinä, jos esim. kaveri- ja myös seurustelusuhteet jäävät sen takia puuttumaan nuoruudessa.

Kai pystyt hyväksymään itsesi ja jopa rakastat itseäsi, kuten Raamattukin jo sanoo käskyissään?

En ole etsinyt, kun ei ole harrastuksia, paitsi toki pelaaminen mistä onkin löytynyt nuo pari nettikaveria. He ovatkin tärkeitä, vaikka kyse ei ole syvästä kaveruudesta, on mukavaa puhua toiselle ihmiselle edes jostain joskus.

Olisi mukavaa jos löytäisin yhden tai kaksi kaveria, jotka tykkäisivät samoista asioista, ja joiden kanssa voisi jutella fysiikasta ja teknologiasta sekä pelata yhdessä. Paljoa kavereita en tarvitse. Ei nykytilannekaan minulle sietämätön ole, olen vuosien varrella sopeutunut aika hyvin, onneksi on nettikaverit, ja paikkoja kuten tämä palsta, missä voi välillä jutella.

Hyväksyn toki itseni. Itsensä rakastaminen on minulle jokseenkin outo konsepti, mutta ainakaan en itseäni vihaa. -Ap