Miten muistatte lastenne kummeja jouluna?
Kuvia varmasti annetaan, mutta mitähän muuta kivaa keksisi...
Kommentit (16)
Meillä ainakin lahjat on tuonnut posti tai haettu postista paketti. Ehkä jos tosiaan nähtäis naamatusten, tulis ostettua kukka tai jotain. Eli meillä ainakin kummit, ikävä kyllä, ovat hyvin kaukaisia eikä osa heistä edes muista lapsia mitenkään.
Tästä olenkin itse oppinut, että kun ensijouluna minun lapsellani on jo kummit, muistan ainakin heitä! Ja ympärivuoden, kuvilla, ja pienillä lahjoilla. ja kun lapsi kasvaa niin piirustuksilla ym ym..
käsittämätöntä välinpitämättömyyttä!
että en kyllä ole saanut minkäänlaista " erityiskohtelua" kummiudestani. Lahjoja annamme me, emme niitä kuitenkaan saa. Kummilapseni kuvaakaan emme saaneet, se piti ostaa... Toki ihan vaan hyvän tahdon eleenä toivoisi vähän erilaisempaa kohtelua, mutta jos ei kykene sitä antamaan niin paha sitä on vaatia...
Ollaan sovittu ettei aikuisia tarvi muistaa.
Kyllä mä saan jotain pientä aina mun toisen kummitytön vanhemmilta.
Sama meillä. Kummilapsen kerhokuva piti ostaa, jos sen halusi. =( Ja kummilapsemme vanhemmilla on kaikki hienot tulostimet ja muut laitteet omien digikuvien tekemiseksi, mutta eipä ole kuvaa näkynyt.
viimeksi teimme joka lapsen kanssa A5-kokoisen " taulun" jossa lapsen kuva ja kädenjäljet ja jalanjäljet. Ja kehykset tietysti lapsi koristeli itse.
Lisänä joulukortti, mahdollisesti joku pieni lahja (esim. suklaarasia tai itse leivottuja herkkuja) ja valokuvia lapsen kuluneesta vuodesta.
laitetaan toinen, lapsen itse askartelema joulukortti ja ehkä joku piirroskin.
Lisäksi joinakin vuosina on laitettu lapsen valokuva, ei ihan joka vuosi (siinä omassa joulukortissamme on kuva kaikista lapsista yhdessä, mutta siis erikseen kuvaamon kuva nimenomaan kummilapsesta).
joskus pikkulapsiaikana oli näitä lapsen itsensä maalaamia mukeja ja ptyynyliinoja. Viimeaikoina on lähinnä leivottu piparkakkuja ja viety niitä. Ei viitsi aikuisille ihmisille tyrkyttää enää enempää noita " taideaskarteluja" kun eivät ne niitä voi enempää käyttää kuitenkaan.
Saavat lasten kuvia, kortteja ja puhelinsoittoja, sekä tekstiviestejä lasten kuulumisista. Ja kyläilyn yhteydessä jotain pientä viemistä.
Lasteni kummit ovat pyytäneet, että en ostaisi heille mitään. Ihan sen vuoksi että joulu vie muutenkin rahaa ja me ollaan jo aikuisia ihmisiä. Muistetaan vaan lapsia paketeilla. Mutta kukan ja suklaata olen aina heille viennyt. Lapseni myös soittavat ja kiittävät kummeja lahjoista.
Omien kummilasteni puolelta ei ole koskaan kuulunut mitään, olis ihan kiva kuulla vaikka kiitos, mutta ei edes sitä.
Outoa minusta jos odotetaan että kummi muistaa lasta, mutta ei lainkaan toisinpäin. Tyttö kun kasvaa isommaksi, saa tietty ite huolehtia kummiensa muistamisesta.
No mun mielestä just se valokuva, itsetehty joulukortti tai piirustus riittävät. Mielestäni kannattaa ajatella niin, että kummilapsi muistaa kummejaan, eivät kummilapsen vanhemmat.
Jos sitten on aiemmin ostettu lahjoja aikuisten kesken, ei sitä tarvitse lopettaa, mutta uutta perinnettä siitä ei tarvitse ottaa.
Monesti just noi pikkulahjat (herkkukorit) sun muut ovat vähän turhia. En tiedä paljonko joissain perheissä juodaan mausteteetä, mutta kyllä se viides jouluteepaketti alkaa jo ahdistamaan ;-)
sukulaisista sen verran läheinen/läheiset henkilöt, että makumieltymykset tiedetään. Ei mulla ainakaan tullut mieleenkään valita kummiksi jotai kaukaista tuttua/sukulaista. Ennemmin sitten ilman kummia.
ei ole tullut mieleenikään.