Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen teini, tavallaan.
27.06.2018 |
On siis kavereita nettipeleissä, mutta ei muuten. Surettaa kun on kesä ja pitäisi olla kivaa ja käydä uimassa ja olla porukoissa mielestäni. Aina on ollut vaikeuksia löytää samanhenkisiä kavereita, kukaan ei koskaan pyydä mihinkään ja itse on väsynyt pyytämään, kun ei kukaan lähde vaikka koittaa ehdottaa näkemistä. Poika menee kasiluokalle. Nyt ei mitään reissuakaan ole meillä tälle kesää. Hankala tuo ikä kun ei enää lämpene ajatukselle esim mieskaverista, jonka kanssa tapaisi säännöllisesti ja tekisivät yhteisiä juttuja. Harrastuksensakin tahtoo nyt jättää.
Kommentit (11)
Eli pojalla on kavereita, mielekästä tekemistä niiden kavereiden kanssa ja sosiaalisia kontakteja joten ongelma oli? Se, että ei vietä kesäänsä kuten äiti haluaa vaan kuten itse haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä se sitten lähtee. 15 vuoden kuluttua poika on lataamokamaa. t: Saman kokenut
Ei sulla sitten mitään ehdotuksia tai muuta ajatusta ole. Miten voin äitinä tukea?
Vierailija kirjoitti:
Eli pojalla on kavereita, mielekästä tekemistä niiden kavereiden kanssa ja sosiaalisia kontakteja joten ongelma oli? Se, että ei vietä kesäänsä kuten äiti haluaa vaan kuten itse haluaa?
Kaverit ovat vain netissä. Ei tapaamisia muualla kuin netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pojalla on kavereita, mielekästä tekemistä niiden kavereiden kanssa ja sosiaalisia kontakteja joten ongelma oli? Se, että ei vietä kesäänsä kuten äiti haluaa vaan kuten itse haluaa?
Kaverit ovat vain netissä. Ei tapaamisia muualla kuin netissä.
Ja se tekee niistä jotenkin huonompia kavereita? Kaveri voi olla vain samassa kaupungissa asuvien ihmisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pojalla on kavereita, mielekästä tekemistä niiden kavereiden kanssa ja sosiaalisia kontakteja joten ongelma oli? Se, että ei vietä kesäänsä kuten äiti haluaa vaan kuten itse haluaa?
Kaverit ovat vain netissä. Ei tapaamisia muualla kuin netissä.
Lisäksi hän itse haluaisi viettää aikaa muutenkin kuin vain kotona, mutta ei ketään saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli pojalla on kavereita, mielekästä tekemistä niiden kavereiden kanssa ja sosiaalisia kontakteja joten ongelma oli? Se, että ei vietä kesäänsä kuten äiti haluaa vaan kuten itse haluaa?
Kaverit ovat vain netissä. Ei tapaamisia muualla kuin netissä.
Ja se tekee niistä jotenkin huonompia kavereita? Kaveri voi olla vain samassa kaupungissa asuvien ihmisten kanssa?
Nuortenpsykiatrian asiantuntijat ovat sitä mieltä, että virtuaalikaverit eivät pysty korvaamaan oikeita ihmissuhteita. Ikäviä uutiisa kaikille mammoille, joiden mielestä lapsi on kavereiden kanssa istuessaan yksin koneella.
Mä olin tollanen, pelasin käytännössä wowia teinivuodet pitkälle aikusikään. Viimeksi mulla oli kavereita yläasteella, amiksessa ei uusia kavereita enää juurikaan tullut. En tiedä miksi. Ehkä syy on se, että jossakin vaiheessa suomalaisessa kulttuurissa kaverisuhteiden ylläpitoon mukaan tulee aina alkoholi ja/tai tupakointi. Kavereiden kanssa mennään baariin/juhlimaan/tupakoimaan ja kerrotaan juttuja.
Itseä ei koskaan baarit ja tupakointi ja kännäys kiinnostanut, mutta en kadu valintaani. Lisäksi olen kokenut että "kaverit" ovat aina jotain vailla, ystävät taas sitten vaikeampia löytää. Minä haluaisin mieluummin ystäviä kuin kavereita. Lapsena ihmis-suhteet olivat aina ystävä pohjalla, aikuisena hyvin moni on aina jotain vailla tai haluaa jollakin tapaa hyötyä. Ei kiinnosta kuluttaa elämää juoksemalla muiden perässä. Mutta pärjään ja nautin elämästä yksinäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin tollanen, pelasin käytännössä wowia teinivuodet pitkälle aikusikään. Viimeksi mulla oli kavereita yläasteella, amiksessa ei uusia kavereita enää juurikaan tullut. En tiedä miksi. Ehkä syy on se, että jossakin vaiheessa suomalaisessa kulttuurissa kaverisuhteiden ylläpitoon mukaan tulee aina alkoholi ja/tai tupakointi. Kavereiden kanssa mennään baariin/juhlimaan/tupakoimaan ja kerrotaan juttuja.
Itseä ei koskaan baarit ja tupakointi ja kännäys kiinnostanut, mutta en kadu valintaani. Lisäksi olen kokenut että "kaverit" ovat aina jotain vailla, ystävät taas sitten vaikeampia löytää. Minä haluaisin mieluummin ystäviä kuin kavereita. Lapsena ihmis-suhteet olivat aina ystävä pohjalla, aikuisena hyvin moni on aina jotain vailla tai haluaa jollakin tapaa hyötyä. Ei kiinnosta kuluttaa elämää juoksemalla muiden perässä. Mutta pärjään ja nautin elämästä yksinäänkin.
Kiitos tästä. Lohdutti!
Sama täällä. Surullista on se, että haluaisi tehdä muutakin kuin pelata, mutta ei kuulemma huolita mukaan vaikka uimareissuille. Nettipelikavereita on, ja perheen kesken ollaan yritetty tehdä kakienlaista ettei ihan tylsisty. Mutta kyllähän teinille ne kaverit olisi tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Surullista on se, että haluaisi tehdä muutakin kuin pelata, mutta ei kuulemma huolita mukaan vaikka uimareissuille. Nettipelikavereita on, ja perheen kesken ollaan yritetty tehdä kakienlaista ettei ihan tylsisty. Mutta kyllähän teinille ne kaverit olisi tärkeitä.
Sä siis tiedät tämän mun tunteen. Koen surua kyllä ja monet itkut on yhdessä itketty. Poikani on jotenkin luovuttanut selvästi livenäkemisten suhteen.
Siitä se sitten lähtee. 15 vuoden kuluttua poika on lataamokamaa. t: Saman kokenut