Kivikissalle
On tärkeä oppia valitsemaan taistelunsa. Olet jo hävinnyt, älä tuhlaa tuohon enää ruutia vaan vapauta energiasi omaan elämääsi.
Simä olet lapsena jäänyt jotenkin vaille kohtaamista omana itsenäsi. Siksi sinä nytkään et osaa ajatella itseäsi vaan ajatuksesi pörräävät ympäriinsä (yleensä osuvat äitiisi) ja kaikkeen muuhun kuin siihen, että sinä itse välittäisit itsestäsi ja jos kukaan muu ei sinusta pidä huolta, pitäisit itse. Tiedän, että jokainen tarvitsee jonkun, mutta valitettavasti kaikilla ei sitä jotain ole. Silloin on julminta evätä itseltään omakin apu ja tuki.
Tiedän tuon kaiken, koska minutkin on hylätty ja olen joutunyt ihan liian pienestä olemaan yksin ja taas aikuisenakin olen vailla ketään. Minäkin tarvitsisin ymmärrystä ja tukea pärjätäkseni elämässä, mutta kun sitä ei ole, sitä ei ole ja ammun itseäni nilkkaan, jos jään vellomaan kaltaiseesi tilaan. Pakota itsesi miettimään itseäsi ja blokkaa äitisi mielestäsi.
Kommentit (2)
Mulla sama juttu. Mutta miettiä itseä, mitä se tarkoittaa? Miettivätkö normaalit ihmiset kaiket päivät itseään ja millä tavalla? "Nyt Maija menee suihkuun, Maijasta on kiva käydä suihkussa"?
Kkä, luitko tämän?