Lue keskustelun säännöt.
Vaimot lähtivät kauppaan, mikä avuksi?
23.06.2018 |
Täällä kaksi nelikymppistä veljestä. Olemme kesämökillä ja vaimot lähtivät eilen iltapäivällä hakemaan kaupasta lisää maitoa ja uutta perunaa. Itse halusimme välttää tylsän kauppareissun mutta nyt alkaa huolettaa. Onko normaalia että kauppareissu kestää näin pitkään? Vaimot ovat 42 ja 44-vuotiaita, ikäisekseen melko pärjääviä mutta saattavat keskenään riehaantua alennusmyynneissä. Nyt huomasimme että luottokorttimmekin ovat hukassa. Ovatkohan vaimot eksyneet ilman navigaattoria vai mistä mahtaa olla kyse?
Kommentit (21)
Olikohan ihan ok päästää heidät keskenään kauppaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narauttakaa kaljat auki. Kalsarikännien paikka.
Ovat täällä meillä pesemässä mun ja Jörkin selkää. Mennään matsin jälkeen vielä yksi varvi löylyyn ja lähetetään sit takas teille. Kiitos lainasta!
Vierailija kirjoitti:
Ovat eksyneet Prisman vaateosastolle.
Kauheata. Ei kai tää oo mahdollista? Maitoa ja perunaa he lähtivät hakemaan. Sitäpaitsi täällä korvessa ei taida kyllä olla prismaa lähettyvillä. Etteivät vaan olisi lähteneet jonnekin kauemmaksi?
Ap
Voi niitä hupakoita, eihän tuon ikäiset tyttöset vielä muista asiaa jonka vuoksi tulivat maalikylille. Alet huumanneet päät heiltä ja kukkakretongit vaativat pitkää tutkimista. Odotelkaa rauhassa kyllä parin päivän sisällä tulevat takaisin, ellei lomailevat monimiljonäärit ole heitä hurmanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Narauttakaa kaljat auki. Kalsarikännien paikka.
Kaljat alkaa olla loppu. Sen takia alettiinkin vaimoja kaivata. Lähimpään kauppaan 20 km ja vaimot ottivat auton.
Ap
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa! Ennen vanhaan tuon ikäiset olivat jo äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovat täällä meillä pesemässä mun ja Jörkin selkää. Mennään matsin jälkeen vielä yksi varvi löylyyn ja lähetetään sit takas teille. Kiitos lainasta!
Saisiko tuntomerkkejä että voitais varmistua henkilöllisyydestä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei teillä mitään vaimoja ole
Tämäkin on ihan mahdollista. Täytyy myöntää että kaljaa on mennyt eikä ihan tarkkaan muisteta eilisen tapahtumia. Mutta kyllä me ollaan molemmat sitä mieltä että meillä vaimot on. Nimet ei ihan kyllä nyt muistu mieleen mutta kyllä tunnistan kun vastaan tulee.
Nyt pesette hampaat ja pukeudutte kiltisti yöasuihinne. Katselkaa yksi kuvakirja ja sitten untenmaille. Aamulla sitten syötte sovussa aamupalan ja peseydytte, pukeudutte puhtaisiin vaatteisiin ja kampaatte siistit jakaukset. Kyllä ne vaimokullat sietä kotiutuvat , on vain paljon asioita hoidettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulkaas nyt äijät, katoamisilmoitus kehiin ja etsimään. Teinä tarkistaisin ovatko naiset ottaneet passitkin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas nyt äijät, katoamisilmoitus kehiin ja etsimään. Teinä tarkistaisin ovatko naiset ottaneet passitkin mukaan.
Näin on. Kun oma vaimoni karkasi kauppareissulla, löysin hänet myöhemmin Kreikasta erään Zorbaksen kanssa. Kovin oli vaimo jo siinä vaiheessa hätääntynyt ja katuvainen ja lähti mielellään kotiin, kun lupasin että Zorbaskin saa muuttaa meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulkaas nyt äijät, katoamisilmoitus kehiin ja etsimään. Teinä tarkistaisin ovatko naiset ottaneet passitkin mukaan.
Näin on. Kun oma vaimoni karkasi kauppareissulla, löysin hänet myöhemmin Kreikasta erään Zorbaksen kanssa. Kovin oli vaimo jo siinä vaiheessa hätääntynyt ja katuvainen ja lähti mielellään kotiin, kun lupasin että Zorbaskin saa muuttaa meille.
Meilläkin on rescue-Zorbas!
Miten minusta tuntuu , että Zorbaksilla on herpes.
Mä kerron tositarinan yhdeltä kesältä juhannuksen ajalta naapurimökistä, kun olimme mökkeilemässä Kuusamossa.
Lähimpään kauppaan oli muutama kilometri. Sieltä lähtivät sisarukset, 46-vuotiaat kaksoset, kauppaan. Miehet jättivät keskenään ja lapsia ei ollut mukana, ku aikuiset lapset olivat eivät olleet suostuneet lähtemään vahtimaan äitejään, isiään ja setiään.
Ensin he aikoivat vain hakea Salesta täydennystä.. Sitten he olivatkin saanet ajatuksen, että mennään Rukalle, kun siellä on paremmat valikoimat. Mutta siinä Rukan kohdalla oli ajateltu, että eihän tästä ole pitkä matka Kuusamon Prismaan, joten mennään sinne.
Olivat jo Prisman parkkipaikalla, kun tajusivat, että alennusmyynnit ovat alkaneet ja Kuusamossa ei ole montaa vaatekauppaa. Eihän tästä ole kuin kolmen tunnin matka Ouluun, olivat hoksanneet. Olivat yrittäneet soittaa, mutta miehet eivät olleet vastanneet, joten olivat joko menneet joellle luvatta tai sitten olivat päikkäreillä.
Oulussa aika olikin kulunut rattoisasti alennusmyyntejä kierrellen. Tässä vaiheessa toisella oli ollut huoli, että kuinka miehet pärjäävät ja onkohan niillä kaljakin jo loppu. Toinen lohdutteli, että Salesta saa, kyllä se matka on sinne turvallinen kun ei ole isojen teiden ylityksiäkään ja voivat mennä kävellenkin. Laittoivat sitten tekstarilla luvan, että miehet saa käydä ostamassa kaljaa ja makkaraa itse.
Tässä vaiheessa astumme sitten me kuvioon. Miehet tulivat meiltä pyytämään kyytiä, kun eivät uskaltaneet itse lähteä. Siellähän voi olla karhuja. Lähdimme käyttämään miehiä kaupassa. Otettiin ne meillekin joksikin aikaa ja annettiin niille vähän ruokaa ja keitettiin kahvit, sitäkin joivat ihan mielellään, vaikka ei tiedetty, olisiko ollut lupa antaa. Miehillä oli jo huoli vaimoista, mutta minun mieheni sanoi, että kyllä ne pärjäävät, että meidänkin vaimo on yönkin yli yksin, kun hän lähtee toisen joen varrelle kalaan. Mutta mun mies oli tottunut siihen, että mä pärjään yksin pitkiäkin aikoja, mutta toisaalta en kyllä sitten lähde juuri mihinkään. Sehän on ihan eri asia. Eikä mies anna mun ajaa autolla yksin pitkiä matkoja,.
No ongelma tuli sitten siinä, että vaimoilla olikin ollut bensa loppu, eikä kumpikaan ollut koskaan tankannut ja tätä ei oltu osattu ottaa huomioon. Lisäksi he huomasivat, että takapuskurissa oli lommo. Heitä pelotti, että mitä miehet sanovat. Tässä kohtaa vaimoille tuli riita siitä, että mikset seurannut bensamittaria ja siitä, kuka lommon oli tehnyt. Olihan se auto kopsahdellut parkkipaikoilla pylväisiin ja toisiin autoihin, mutta kenen ajovuorolla lommo tuli, se jäi epäselväksi. Sitten tuli vaimojen lommoa ja tankkausta ihmetellessä joku kiltti tyyppi, joka lupasi, että tankkaa auton ja korjaa lommon, jos antavat auton avaimet hänelle. Laittoi kanisterista vähän bensaakin, että pääsee tankille. Lupasi tuoda auton takaisin parin tunnin päästä. Vaimot huokasivat helpotuksesta ja jäivät odottamaan, menivät syömään sillä aikana paikalliseen pizzeriaan ja sieltä sitten soittivat ja kyselivät, että pärjääväthän miehet. Mutta jostain kumman syystä sitä autoa ei tullutkaan takaisin. Busseja ei enää kulkenut, joten pizzerian omistaja antoi yösijan. Laittoivat viestin, että tulevat vasta sitten kun auto tulee takaisin, tulevat.
Minulle sitten soittivat ja kertoivat kuviosta tarkemmin, kun eivät miehilleen oikein uskaltaneet Olihan siellä autossa mm. uudet käsilaukut ja lompakot niissä. Sen koommin vaimoista ei enää kuultu.
Lapset ovat nyt ilmoittautuneet kadonneen jäljillä -ohjelmaan ja koettavat löytää äitinsä sitä kautta. Viisi vuotta siitä on aikaa kun lähtivät ja yksi on ajatellut, että olisihan se kiva löytää kun on lapsenlapsikin syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ovat täällä meillä pesemässä mun ja Jörkin selkää. Mennään matsin jälkeen vielä yksi varvi löylyyn ja lähetetään sit takas teille. Kiitos lainasta!
Hauskaa kun toinen nainen haluaa osoittaa miten helposti suomalaiset naiset lähtevät vieraisiin. :D
Vierailija kirjoitti:
Miten minusta tuntuu , että Zorbaksilla on herpes.
Se on kyllä mahdollista. Vaimoni ja Zorbaksen suhde on ihan kaveripohjalta, mutta itse tartutin kreikkalaishenkisten perinneleikkien tiimellyksessä Zorbaksellemme herpeksen.
T. Pena 54
Vierailija kirjoitti:
Mä kerron tositarinan yhdeltä kesältä juhannuksen ajalta naapurimökistä, kun olimme mökkeilemässä Kuusamossa.
Lähimpään kauppaan oli muutama kilometri. Sieltä lähtivät sisarukset, 46-vuotiaat kaksoset, kauppaan. Miehet jättivät keskenään ja lapsia ei ollut mukana, ku aikuiset lapset olivat eivät olleet suostuneet lähtemään vahtimaan äitejään, isiään ja setiään.
Ensin he aikoivat vain hakea Salesta täydennystä.. Sitten he olivatkin saanet ajatuksen, että mennään Rukalle, kun siellä on paremmat valikoimat. Mutta siinä Rukan kohdalla oli ajateltu, että eihän tästä ole pitkä matka Kuusamon Prismaan, joten mennään sinne.
Olivat jo Prisman parkkipaikalla, kun tajusivat, että alennusmyynnit ovat alkaneet ja Kuusamossa ei ole montaa vaatekauppaa. Eihän tästä ole kuin kolmen tunnin matka Ouluun, olivat hoksanneet. Olivat yrittäneet soittaa, mutta miehet eivät olleet vastanneet, joten olivat joko menneet joellle luvatta tai sitten olivat päikkäreillä.
Oulussa aika olikin kulunut rattoisasti alennusmyyntejä kierrellen. Tässä vaiheessa toisella oli ollut huoli, että kuinka miehet pärjäävät ja onkohan niillä kaljakin jo loppu. Toinen lohdutteli, että Salesta saa, kyllä se matka on sinne turvallinen kun ei ole isojen teiden ylityksiäkään ja voivat mennä kävellenkin. Laittoivat sitten tekstarilla luvan, että miehet saa käydä ostamassa kaljaa ja makkaraa itse.
Tässä vaiheessa astumme sitten me kuvioon. Miehet tulivat meiltä pyytämään kyytiä, kun eivät uskaltaneet itse lähteä. Siellähän voi olla karhuja. Lähdimme käyttämään miehiä kaupassa. Otettiin ne meillekin joksikin aikaa ja annettiin niille vähän ruokaa ja keitettiin kahvit, sitäkin joivat ihan mielellään, vaikka ei tiedetty, olisiko ollut lupa antaa. Miehillä oli jo huoli vaimoista, mutta minun mieheni sanoi, että kyllä ne pärjäävät, että meidänkin vaimo on yönkin yli yksin, kun hän lähtee toisen joen varrelle kalaan. Mutta mun mies oli tottunut siihen, että mä pärjään yksin pitkiäkin aikoja, mutta toisaalta en kyllä sitten lähde juuri mihinkään. Sehän on ihan eri asia. Eikä mies anna mun ajaa autolla yksin pitkiä matkoja,.
No ongelma tuli sitten siinä, että vaimoilla olikin ollut bensa loppu, eikä kumpikaan ollut koskaan tankannut ja tätä ei oltu osattu ottaa huomioon. Lisäksi he huomasivat, että takapuskurissa oli lommo. Heitä pelotti, että mitä miehet sanovat. Tässä kohtaa vaimoille tuli riita siitä, että mikset seurannut bensamittaria ja siitä, kuka lommon oli tehnyt. Olihan se auto kopsahdellut parkkipaikoilla pylväisiin ja toisiin autoihin, mutta kenen ajovuorolla lommo tuli, se jäi epäselväksi. Sitten tuli vaimojen lommoa ja tankkausta ihmetellessä joku kiltti tyyppi, joka lupasi, että tankkaa auton ja korjaa lommon, jos antavat auton avaimet hänelle. Laittoi kanisterista vähän bensaakin, että pääsee tankille. Lupasi tuoda auton takaisin parin tunnin päästä. Vaimot huokasivat helpotuksesta ja jäivät odottamaan, menivät syömään sillä aikana paikalliseen pizzeriaan ja sieltä sitten soittivat ja kyselivät, että pärjääväthän miehet. Mutta jostain kumman syystä sitä autoa ei tullutkaan takaisin. Busseja ei enää kulkenut, joten pizzerian omistaja antoi yösijan. Laittoivat viestin, että tulevat vasta sitten kun auto tulee takaisin, tulevat.
Minulle sitten soittivat ja kertoivat kuviosta tarkemmin, kun eivät miehilleen oikein uskaltaneet Olihan siellä autossa mm. uudet käsilaukut ja lompakot niissä. Sen koommin vaimoista ei enää kuultu.
Lapset ovat nyt ilmoittautuneet kadonneen jäljillä -ohjelmaan ja koettavat löytää äitinsä sitä kautta. Viisi vuotta siitä on aikaa kun lähtivät ja yksi on ajatellut, että olisihan se kiva löytää kun on lapsenlapsikin syntynyt.
Tässä on varoittava esimerkki mitä voi pahimmillaan tapahtua. Naistenkeskeiset kauppareissut harvoin päättyvät hyvin. Yksin nainen saa harvemmin suurta tuhoa aikaan mutta auta armias jos on makutuomari mukana.
Ovat eksyneet Prisman vaateosastolle.