Väitöskirja: Suomi noudattaa EU-lakien ylivertaisuutta liian yksisilmäisesti ja vaarantaa näin perustuslailliset ydinarvomme

Keskiviikkona väittelevän apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan syntynyttä tilannetta on vaikea korjata.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen esittää tuoreessa tutkimuksessaan, että Suomen sitoutuminen EU-lakien etusijaperiaatteeseen nykyisessä laajuudessa ei ole järkevää.

Puumalaisen väitöskirjassa ja tämänpäiväisessä väitöstilaisuudessa tarkastellaan sitä, että Suomen lainsäädännön mukaan EU-lait syrjäyttävät aina kaikki Suomen lait ja säädökset, ja siis myös perustuslait.

Kaikkialla Euroopassa näin ei ole. Esimerkiksi Saksassa, Puolassa ja Espanjassa EU-oikeudelle ei ole tunnustettu etusijaa valtiosäännön ydinarvoihin nähden, Puumalainen selvittää kirjassaan.

Mikko Puumalainen, miksi sitoutuminen etusijaperiaatteeseen tässä laajuudessa ei ole viisasta?

”Koska jokaisessa valtiosäännössä on sellaisia ydinarvoja, joista valtiosääntö tai perustuslaillinen lainsäätäjä ei voi itsekään määrätä. Esimerkiksi ihmisarvon loukkaamattomuus on tällainen ydinarvo. Sitä pitää suojata, ja se voi tulla esille sellaisessa tilanteessa, jossa unionilainsäädäntö edellyttäisi siitä luopumista tai syntyisi ristiriita unionilainsäädännön ja perusarvon välillä.”
Kerro siitä esimerkki?

”Tämä on hypoteettinen esimerkki: Turvapaikkalainsäädännössä voi tulla tilanne, että unionilainsäädännön soveltaminen voi johtaa siihen, että se pakottaisi palauttamaan ihmisiä alueille, joissa heidän henkensä olisi vaarassa. Säännökset voisivat koskea turvallisten maiden luetteloa tai muuta vastaavaa, joista Suomi ei voisi poiketa.”

Miten EU-lakien etusijaisuutta Suomessa oikeasti noudatetaan?

”Sen noudattaminen tulee näkyviin tuomioistuinten työssä. Rajaan aiheen vain siihen miten lainsäätäjä on sen omaksunut ja noudattaa. Alussa 2000-luvun alkupuolella käytäntö oli varsin sekavaa. Viime aikoina perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti tunnustaa etusijaperiaatteen siten kuin unionin tuomioistuin on sen määritellyt. Se tarkoittaa, että unionin lainsäädäntö saa etusijan myös Suomen perustuslakiin nähden.”

[Puumalainen kertoo kannan näkyvän tuoreimmillaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa EU:n tietosuojalainsäädännöstä. Puumalaisen mukaan kyseessä on yksittäistä lain soveltamista koskeva konfliktisääntö, mutta perustuslakivaliokunta on ryhtynyt soveltamaan tätä periaatetta ikään kuin lainsäätämiseen liittyvänä periaatteena. Se on näin samalla laventanut lain ulottuvuutta, vaikkei unionilainsäädäntö olisi sitä edellyttänyt.]

Väitöksessäsi sanot, että muutoksia nykytilanteeseen on vaikea toteuttaa, koska perustuslain ylimmästä tulkinnasta vastaa Suomessa perustuslakivaliokunta, ja se ei voi tehdä ennakkoratkaisupyyntöjä EU:n tuomioistuimelle, koska se ei ole tuomioistuin. Pitäisikö perustuslakivaliokunta siis korvata perustuslakituomioistuimella?
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005717927.html