Lue keskustelun säännöt.
5v uhma vai jotain muuta?
11.06.2018 |
Meidän 5v tyttö on n.2kk ajan ollut todella usein todella vihainen. Suuttuu mitättömistä asioista. Kiukkukohtaukset saattavat kestää 15-45min. Kiukun aikana saattaa olla myös väkivaltainen (potkii, lyö, puree...), mutta useimmiten vain kieltäytyy kuuntelemasta, huutaa ja itkee. Luettelee kaikki tietämänsä kirosanat, haukkuu vanhempiaan jne. Kohtaus ohittuu sylissä tiukasti pitämällä, mutta vaatii aikaa tosiaan usein jopa 45min. Lopulta pyytää anteeksi ja sanoo, ettei tiedä mistä se kiukku aina tulee. Vaikea selittää, millainen hän on, mutta olen kovin huolissani, meneekö tämä jonkun uhmaiän/kehitysvaiheen piikkiin, vai onko tämä jotain muuta. Tuntuu, että olen jo aamusta alkaen varpaillaan, millä tuulella tyttö tänään on. Asia stressaa hirveästi.
Mainittakoon, että hän on kolmas lapsemme ja päiväkodissa ei ole ollut tällaisia ongelmia.
Onko joku muu ollut huolissaan lapsensa vastaavasta käytöksestä ja ajan myötä huomannut huolen olleen aiheeton? Meneekö tämä ohi? :(
Kommentit (3)
Kiitos vastauksesta. Näin haluaisin uskoa. Välillä vaan on usko koetuksella, kun kahden aiemman lapsen kanssa en ole tällaiseen törmännyt ja tuntuu, ettei tämä voi olla lainkaan normaalia.
Kuinka pitää hermot kasassa arjen kiireessä, kun päiväkotiin lähtiessä toinen heittäytyy täysin yhteistyökyvyttömäksi. Ei syö aamupalaa, ei pue jne. Ensin yrität maanitella ja hoitaa asian ns.oppikirjan mukaan, mutta todellisuudessa kello käy ja kiire töihin. Lopulta menetät hermosi, alat huutaa lapselle tai purskahdat jopa itse parkuun ja tämä ei luonnollisesti ainakaan helpota tilannetta lainkaan.
Joskus ajattelen, että pitäisikö jäädä pois töistä niin olisi aikaa kasvattaa uhmaikäistä ja kohdata kaikki hänen oikkunsa oikeaoppisesti. Normaaliarjessa se ei kertakaikkiaan ole aina mahdollista.
Minkälaista apua/neuvoa voisi saada neuvolapsykologilta? Voiko sinne mennä ilman lasta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan, josko näin illalla olisi enemmän hankalien uhmaikäisten vanhempia paikalla.
Ap
Menee ohi. Meillä keskimmäinen lapsista samanmoinen. Pitää paikkansa, että mitä vahvempi uhmaikä, sitä parempi aikuinen. Tämä sama lapsi pärjää elämässä nyt parhaiten näistä kolmesta lapsestamme. On johdonmukainen, päättäväinen, töissä johtotehtävissä. Oman tiensä kulkija, aikuinen ja luotettava. Nou hätä siis. Uhma väistyy kun lapsenne menee kouluun. Saa haasteita ja vastuuta.