Teen kuolemaa ja kuuntelen tätini sairaskertomuksia ja äitini työväsymystä

Mikä sulla on, jos saa kysyä?

Viime aikoina on kovasti mietityttänyt oma kuuntelijan roolini. Jotenkin olen onnistunut vetämään ympärilleni tyyppejä, jotka eivät ymmärrä vastavuoroisuuden päälle. He odottavat kommentteja ja kunnollista paneutumista asioihinsa mutta jos koitan kertoa omasta elämästäni niin eivät kuuntele ollenkaan. Olen vain kuuntelevat korvat omasta elämäntilanteestani huolimatta.

Todella toivon että ap on provo koska tuo olisi jo aivan äärimmäinen esimerkki! Siltä varalta että tää on totta, niin toivon hurjan paljon jaksamista ap:lle!

Vierailija kirjoitti:

Viime aikoina on kovasti mietityttänyt oma kuuntelijan roolini. Jotenkin olen onnistunut vetämään ympärilleni tyyppejä, jotka eivät ymmärrä vastavuoroisuuden päälle. He odottavat kommentteja ja kunnollista paneutumista asioihinsa mutta jos koitan kertoa omasta elämästäni niin eivät kuuntele ollenkaan. Olen vain kuuntelevat korvat omasta elämäntilanteestani huolimatta.

Todella toivon että ap on provo koska tuo olisi jo aivan äärimmäinen esimerkki! Siltä varalta että tää on totta, niin toivon hurjan paljon jaksamista ap:lle!

Ei ole provo, kiitos.

Jos oikeasti olet tuossa tilanteessa, ota yhteys lähimpään vapaaehtoistyöntekijäjärjestöön. Heiltä voisi ehkä saada ystävän, jopa saattohoitoon perehtyneen. Hänestä voisi olla sinulle apua kuuntelevana keskustelijana. Mitä toivoisin sinulle? Voimia kohdata tulevat ajat; hyvää, kivutonta oloa.

Jeesus rakastaa sua ap, aina. Hän on kanssasi ikuisesti jos sallit sen. Hän on myötätuntoinen ja ihana. Joten kaikesta huolimatta olet onnekaskin. Ja Jeesuskin kärsi ihmisten takia. Siunausta!

Noihin hyväksikäyttäjiisi ottaisin huomaamattomasti etäisyyttä ja vähentäisin tukemista, vastailisin lyhemmin jne.