Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää innostua työhaastatteluista kun en kuitenkaan tule valituksi - muita?
05.06.2018 |
Olen nyt vuoden etsinyt töitä valmistumisen jälkeen.
Pääsen melko helposti työhaastatteluun asti, mutta koskaan en kuitenkaan tule valituksi. Olen saanut kutsun haastatteluun n. joka kolmannella hakemuksella, eli onnistumisprosentti on siinä vaiheessa vielä hyvä.
Minulla on aika hyvät paperit ja olen hakenut lähinnä paikkoja, joihin minulla on oikeasti mahdollisuus. Mutta viime metreillä yleensä joku kokeneempi kirmaa valinnassa ohitse. Olemuksessani ja ulosannissani ei pitäisi olla mitään vikaa, vaan syy on muualla (oletan, että työkokemuksen puutteessa)
Nyt pitäisi tsempata itseään kahteen tulossa olevaan haastatteluun, mutta en jaksa enää innostua enkä panostaa niihin kun en kuitenkaan tule valituksi. Masentavaa.
Onko ketään muuta samassa tilanteessa?
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töiden saamiseen toimi sama kikka kuin parisuhteen saamiseen: lopeta etsiminen, kyllä se sopiva jossain vaiheessa vastaan tulee.
t. m28, ei ikinä seurustellut
Juuri näin. Epätoivo näkyy usein ulospäin.
Sama täällä. Just tänään taas sain kuulla, että haastattelu meni hyvin mutta kokeneempi sai paikan. Väsyttää jatkaa taas hakua, päästä haastatteluun, innostua ja haaveilla paikasta ja lopulta jää tyhjä käteen!
Tuo on hyvä keino naisille samaistua miesten maailmaan naisen löytämisestä.
Yrityksiä yritysten perään, mutta ei vaan millään onnistu.
Minulla on kokemusta paljon pitemmältä ajalta. Oma huvini on 'heitellä pieniä kiviä' varsinkin silloin, kun etukäteen on tiedossa, kuka paikkaan on valittu. Esimerkiksi kysymykseen "mitä tiedät tästä yhdistyksestä" vastasin yksiselitteisesti enempää esittäytymättä " olen perustajajäsen" ja jälkeen päin soitin kysyäkseni, miksi valituksi tuli vähiten ansioitunut hakija.
Mutta älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin neuvon: vastatkaa kysymyksiin siten, että valitsijat saavat ainakin hävetä jos valitsevat sellaisen, jolla ei ole kokemusta eikä koulutusta riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Just tänään taas sain kuulla, että haastattelu meni hyvin mutta kokeneempi sai paikan. Väsyttää jatkaa taas hakua, päästä haastatteluun, innostua ja haaveilla paikasta ja lopulta jää tyhjä käteen!
Just näin. Ja vaikka kuinka päätän, että tällä kertaa en innostu ennen kuin kuulen lopullisen päätöksen, ajatukset ehtivät aina edelle. Siksi on helpompi olla innostumatta edes haastattelusta, niin ei harmita niin paljoa myöhemmin. AP
Täällä ilmoittautuu yksi, tosin en hae edes oman alani töitä, koska olen opiskelija ja vasta opintojeni alussa.
Hain kesätöitä, monen eri alan hommiin. Laitoin kymmeniä hakemuksia, joiden tekoon olen saanut apua ammattilaisilta. Soitin työpaikkoihin, jos se oli mahdollista. Osaan menin käymään paikan päällä. Laitoin avoimia hakemuksia, ja otin yhteyttä minua kiinnostaviin yrityksiin muutenkin soittamalla. Mitään turhia puheluita en tehnyt, vaan kunnolla valmisteltuja ja oikeasti hyödyllisiä.
En vaan saa töitä! Suurimmasta osasta ei tule mitään ilmoitusta. Ei kiitos -viestejä on sähköpostin roskakori jo täynnä. Pari kertaa olen päässyt lähelle valintaa, mutta lopulta aina jäänyt nuolemaan näppejäni, mitä nyt firmat toivovat, että jatkan heidän hakujensa seuraamista ja haen uudelleen.
Olen todella turhautunut. Teen kaiken ns. oikein, nykyisten työnhaun asiantuntijoiden mukaan. Silti ei heru töitä, ei sitten millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksen puute on pikkujuttu. Mutta kun on liian vanha, (eli yli 40 v), niin sitten on toivoton fiilis. Tosin naisilla se taitaa mennä niin, että ensin on liian kokematon, sitten lastentekoiässä, ja sitten onkin liian vanha.
En ole enää samassa tilanteessa, mutta kokemusta tuosta on parin vuoden ajalta. Hain yhteensä kymmeniin työpaikkoihin, haastatteluja kertyi kymmenisen kappaletta. Muutamat niistä meni vähän heikommin, mutta suurin osa hyvin. Koulutus ja työkokemus olivat hakemiini tehtäviin ihan kohdillaan. Ihan pikkuisen alkoi jossain vaiheessa turhauttaa, kun tuntui ettei ikinä tärppää. Kerta toisensa jälkeen sain kuulla, että valituksi tuli joku muu. Teki mieli luovuttaa useaankin otteeseen, mutta koska vihasin silloista työpaikkaani niin paljon, jaksoin hakea aina vaan uudestaan ja uudestaan uusiin paikkoihin. Ja lopultahan se tärppäsi. Sattui vaan tulemaan vastaan se työ, johon minä olin kahden haastattelijan mielestä sopivin hakija.
Tsemppiä hakemiseen. Vaikka miten turhauttaisi, niin jatkakaa sitkeästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolla asenteella et töitä saakaan
Töiden saamiseen toimi sama kikka kuin parisuhteen saamiseen: lopeta etsiminen, kyllä se sopiva jossain vaiheessa vastaan tulee.
t. m28, ei ikinä seurustellut