Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette pettäneet ettekä kertoneet tai jääneet kiinni
29.05.2018 |
... miltä teko tuntuu näin jälkikäteen? Onko syyllisyyttä tai houkutusta uuteen kokeiluun? Vaikuttiko parisuhteeseen, ajauduitko sivusuhteeseen tai päädyitkö eroon?
Olen itse kahden vaiheilla pettämisen kanssa ja tarvitsen moralisoinnin sijasta omakohtaisia kokemuksia pettäjiltä. Minua on itseäni edellisessä suhteessa petetty ja tiedän varsin hyvin kuinka pahasti sellainen sattuu, ja käsitän että voin pettämiselläni tuhota nykyisen avioliittoni sekä vahingoittaa aviomiestäni. Silti saatan pettää.
Olen ollut salaisesti ihastunut jo pidemmän aikaa pitkäaikaiseen tuttavaani (jo ajalta ennen nykyistä miestäni). Ihastukseni jäi leskeksi vajaat kaksi vuotta sitten ja olemme lähentyneet sen jälkeen uudella ja erilaisella tavalla. Moninaisista syistä johtuen hän pyysi minua avukseen eräässä asiassa joka täytyy toimittaa toisella puolella Suomea ja minulla on tunne että hän hoiti asian niin, että ainoastaan minä olisin mahdollinen matkakumppani. Tuntuu kuin ihastus ei olisikaan enää yksipuolista ja mahdotonta, vaan yhteinen, hiljainen salaisuus. Mitään sopimatonta ei ole tapahtunut, mutta huomaan ajattelevani että matkan aikana tapahtuu. En usko että mieheni käsittää asian laitaa, ja tuskin saisi koskaan totuutta tietää sillä pettämiseen on "täydelliset alibit" olemassa.
Avioliittoni ei ole erityisen hehkeä, vaikkei kyllä ongelmainenkaan. Olen jo muutaman vuoden miettinyt, että jokin tästä suhteesta puuttuu, mutta en ole ennen tätä kevättä saanut sanoitetuksi että mikä. Nyt tuntuu siltä että minun on käännettävä tämä kortti. Ehkä minut ja ihastukseni on tarkoitettu yhteen, tai ehkä pettäminen on likasaavi johon minun on sukellettava, jotta opin itsestäni ja elämästä enemmän.
Kommentit (8)
Voi voi. Jos suhteesi on kunnossa niin panosta hyvä ihminen siihen.
Luuletko, että pettäminen jää vain matkan aikana tapahtuneeseen?
Minulla on avioliiton ulkopuolella seksiä. En ole VIELÄ jäänyt kiinni. En koskaan pettäisi, jos en olisi joutunut olemaan puutteessa kymmeniä vuosia. Eihän tämä millään lailla ole ihanteellinen tilanne tosiaankaan. Haen vain seksiä, en parisuhdetta tai tunteita. Mietin asiaa varmaan vuoden joka kantilta, ennen kuin tein päätökseni. Ihme kyllä pystyn elämään itseni kanssa. Pystytkö sinä?
Ihastuksiahan tulee ja menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea ihminen katuu, paitsi (nuorena) naimistaan. Eikä tarkoita nuorena solmittua avioliittoa, jota useimmat katuvat katkerasti.
Pettäminen on turhan pompöösi sana kuvaamaan sukupuoliviettiä, jonka tyydyttää siihen sopivan ja halukkaan henkilön kanssa. Vaihtelu virkistää. Ole hienotunteinen ja huolehdi turvallisuudestasi. Katso, ettei syrjähyppyseuralaisella ole henkilötietojasi eikä niitä saakaan esim. autosi rekisterikilven perusteella Trafista. Ettei hän tiedä, missä asut. Ettei ole mitään, millä hän voisi kiusata tai kiristää sinua, jos osoittautuu sosiopaattiseksi ääliöksi.
Pettäminen on hölmöä, jos oma kumppani on ihana ja tyydyttää kaikki tarpeesi, mutta jos suhde on kylmä ja etäinen ja siihen liittyy kaunaa, ei se pettämällä paranekaan. Kenties tulet siihen tulokseen, että vaihtamalla paranee, eikä se ole synti eikä rikos, vaan parasta mitä voit itsellesi tehdä. Elämä on lyhyt, ei sitä väärän ihmisen kanssa kärsimällä kannata viettää.
Kysypä mieheltäsi mitä hän on mieltä. Jos hän on mustasukkainen ja haluaa taistella sinusta, onko se hyvä? Jos hän luovuttaa, olisiko se hyvä? Mitä sinä odotat, että tapahtuisi?
Miestä ei voi pyyhkiä pois kuviosta. Ennemmin tai myöhemmin se tulisi ilmi. Mitä myöhemmin, sen pahemmin petetyltä tuntuu.
En moralisoi, heitän vain todellisuuden kehiin. Jos et ole valmis kertomaan miehellesi, mistä se johtuu? Johtuisiko se siitä, että jännityksen karistessa tajuaisit ettei se toinen mies niin ihana olekaan kuin olet itsellesi voinut yksin uskotella?
Tuo sinun juttusi vaikuttaa enemmänkin ihastumiselta toiseen mieheen, kuin ns. pettäminen, jossa pikkujouluissa vähän sutinaa työkaverin kanssa. Miehet usein vain panevat ilman tunteita, eikä mitään ihastumisia ole.
Petin kaksi kertaa edellisessä suhteessani. Ex ei tiedä tästä vieläkään, eikä ikinä saa tietää.
Eka kerta oli työpaikan pikkujoulut, joissa muhinoin komean työkaverin kanssa ja menimme samaan paikkaan yöksi. Varsinaista yhdyntää ei ollut. Tilanteesta tuli hirveä morkkis mutta en uskaltanut kertoa miehellni tästä.
Toinen kerta oli erään vanhan fuckbuddyn kanssa, suhteemme loppuaikoina. Olisko ollut kaksi viikkoa tämän jälkeen kun tehtiin lopullinen eropäätös. Kaduin tätäkin, mutta suhteemme ei ollut enää selviämässä.
Minulla on ollut elämäni aikana kolme parisuhdetta. Ensirakkauttani en ikinä pettänyt enkä ole pettänyt nykyistä miestänikään, jonka kanssa olemme olleet 6v yhdessä. Pettäminen on väärin, enkä tiedä miksi ajauduin siihen, varsinkaan silloin niissä pikkujouluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeinen lauseesi on kuvottava. Anteeksi vain. Ikään kuin pettäminen olisi joku rangaistus, jonka ansaitset.
Tuossa voi tapahtua mitä vain:
Ihastus panee, jättää, tartuttaa taudin, tulet raskaaksi, jäät kiinni...
Tai rakastutte
Tai jää vain halju olo
Tai alat harrastaa irtoseksiä
Joka tapauksessa saisit uuden identiteetin, petturuuden. Haluatko elää sen kanssa?
Minä ihastuin vapaaseen mieheen Facessa. Koskaan ei tavattu mutta viestittely meni liian pitkälle. Elän pitkässä suhteessa jossa on ollut suuria vaikeuksia. Jälkikäteen hävettää suuresti ja rakastan ja arvostan kumppaniani suuresti vaikka vaikeuksia on edelleen. Olin/olen yksinäinen ja hain ystävää, kumppanini ei juuri huomioinut ja päivät olivat liian pitkiä yksinään kotona. Outoa jälkikäteen että 'salamies' oli sellainen jota tuskin 'huolisin' kumppanikseni näin jälkikäteen ajateltuna. Hävettää.