Vuoden haittalaji 2018?

Vieraslajistrategiassa haitallinen vieraslaji määritellään lajiksi, "joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikutusta eli haittaa, ja tämä lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat esimerkiksi olla vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan".

Ekologinen haitta tarkoittaa vieraslajin aiheuttamaa kilpailua, saalistusta, syrjäyttämistä, muutoksia elinympäristössä, Usein vieraslajit ryhtyvät kilpailemaan ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten lajien kanssa, saalistavat niitä tai muuttavat elinympäristön rakennetta. Vieraslaji saattaa myös risteytyä alkuperäisen lajin kanssa tai levittää vieraita tauteja ja loisia. Etenkin mantereelta toiselle siirretyiltä lajeilta puuttuvat usein uudessa ympäristössä luontaiset viholliset, pedot tai loiset, jotka säätelisivät lajin määrää. Vieraslajilla saattaa olla sama ns. ekologinen lokero kuin alkuperäisellä lajilla, jolloin uusi laji voi jopa aiheuttaa alkuperäisen lajin sukupuuton tai ainakin supistaa sen elinaluetta merkittävästi.

Kaikki tulokkaat eivät ole haitallisia, mutta monet vieraslajit aiheuttavat huomattavaa ekologista haittaa alkuperäisluonnolle.