Olen tehnyt abortin

Miltä tuntuu kun tiedät että päätöksesi takia yksi kokonainen ihmiselämä jäi elämättä kaikkine iloine ja suruineen?

Minäkin tein aikanaan. Ei ole kaduttanut hetkeäkään. Miksi haluaisi garhalaakista alkaneen lapsen? Meillä on monta lasta rakastamani miehen kanssa. Abortti ei ole murha. Naurettavaa edes puhua moista.

Ei se tietenkään hyvältä tunnu. Toisaalta, en voi tietää, olisiko raskaus keskeytynyt myös itsestään, koska oli niin alussa. Moni hedelmöitys ei koskaan johda vauvan syntymään.

En ollut valmis äidiksi, elämäntilanne oli hankala enkä olisi pystynyt tarjoamaan taloudellista turvaa. Lisäksi minulla on sairaus jonka oireet olisivat todennäköisesti pahentuneet raskauden aikana ja hoito olisi ollut vaikeaa koska monet lääkkeet olisivat rajautuneet pois.

Mielestäni en olisi pystynyt tarjoamaan lapselle hyvää elämää, joten siksi päädyin aborttiin. Mietin myös adoptiota, mutta en usko että olisin pystynyt antamaan lasta pois vaikka en koe että olisin pystynyt silloin itse tarjoamaan hyvää kasvuympäristöä lapselle.

- ap

Minäkin olen tehnyt, tulin raskaaksi vielä pillereistä ja kortsusta huolimatta ja tekisin uudelleen jos ei ole vakisuhdetta. Enkä siis harrasta yhdenyönjuttuja.

En ole myöskään koskaan toivonut lasta joten lapsi ei tälläkään hetkellä ole suunnitelmissa. Raskaaksi tulin kondomiehkäisyllä, nyt käytössä ehkäisypillerit.

- ap

Miksi abortin tekijä usein kertoessaan abortista muille, sanoo heti samaan hengenvetoon "enkä ole katunut hetkeäkään"?

Mäkin olen tehnyt abortin 16-vuotiaana. Se lapsi olisi ollut teinisuhteesta väkivaltaisen, huumeita käyttävän exän kanssa, joka ei lasta olisi myöskään todellakaan halunnut. Myöhemmin eron jälkeen olen tavannut nykyisen mieheni, jolle olen nyt suunnitellusti raskaana. Tällä hetkellä olen onnellinen elämäntilanteestani. Ja tätä mulla ei nyt olisi jos en olisi silloin tehnyt aborttia. Mulla ei ole täten syytä katua päätöstäni.

Sitten taas siitä abortista yleisesti, en pidä sitä millään lailla moraalisesti vääränä kunhan se tehdään tarpeeksi ajoissa. Ennen 12. raskausviikkoa sillä sikiöllä ei kuitenkaan ole vielä minkäänlaista tietoisuutta (ei koe eikä ole kokenut asioita), eikä se tunne kipua. Ennen sitä alkeellisintakaan tietoisuutta tai edes kivun tuntemista se on vain tietoisuudesta erillinen ihmissoluja omaava kimpale, jota en pidä vielä ihmisenä ihmisyyden kannalta tarkasteltuna. Katson että ihmisyyden kaikkein olennaisin pilari on se että sillä ihmissoluisella oliolla on (tai on aiemmin ollut) tietoisuus.

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu kun tiedät että päätöksesi takia yksi kokonainen ihmiselämä jäi elämättä kaikkine iloine ja suruineen?

Niin tai ehkä siitä olisi kasvanut murhaaja, joka olisi tappanut sinun lapsesi?

Eihän sitä koskaan tiedä 😊

Ei mulla muuta kysymyksiä kuin että mikä saa sinut provoilemaan tällä tavalla? Ei kukaan tule tänne ylpeilemään aborteillaan. Ei kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi abortin tekijä usein kertoessaan abortista muille, sanoo heti samaan hengenvetoon "enkä ole katunut hetkeäkään"?

Koska joillain ihmisillä on selkeästi sellainen käsitys että jokainen abortintekijä itkisi myöhemmin tehneensä mielestään väärän päätöksen.

Terveisin: tuo äskeinen kommentoija joka myös sanoi ettei ole katunut päätöstään

Vierailija kirjoitti:

Miksi abortin tekijä usein kertoessaan abortista muille, sanoo heti samaan hengenvetoon "enkä ole katunut hetkeäkään"?

Kuten huomaat jo ensimmäisestä viestistä joku yrittää saada apn katumaan. Tässä asiassa syyllistäminen on voimakasta tietyiltä empatiakyvyttömiltä ihmisiltä.

Missähän kohtaa ylpeilin asialla? En todellakaan ole ylpeä että olen abortin tehnyt ja asiaa on joutunut käsittelemään hyvin paljon varsinkin päätöksenteon yhteydessä

Oli aika kova paikka huomata että oli tullut vahingossa raskaaksi. Ja ei ollut helppoa valita tie, jossa tavallaan kieltäydyt ottamasta vastuuta alkaneesta elämästä. En todellakaan ole ylpeä.

Halusin herättää keskustelua, jotta ihmiset saisivat halutessaan kertoa omista kokemuksistaan ja tunteistaan ja sitä kautta myös käsitellä niitä. Ja ehkä auttaa jotain toista tekemään oma päätöksensä.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi abortin tekijä usein kertoessaan abortista muille, sanoo heti samaan hengenvetoon "enkä ole katunut hetkeäkään"?

Kuten huomaat jo ensimmäisestä viestistä joku yrittää saada apn katumaan. Tässä asiassa syyllistäminen on voimakasta tietyiltä empatiakyvyttömiltä ihmisiltä.

Mutta miksi niin voimakas todistelu heti alkuunsa? Jokainen normaali ihminen tietää, että on pimeitä hetkiä, jolloin epäilemme kaikkien tekojemme ja päätöstemme seurauksia, mutta ne menevät ohi. Tälläisen "heikkouden" myöntäminen tuntuu vaikealta. Ihan sama asia on kateuden myöntämisessä, kaikki ovat tunteneet kateutta joskus, mutta vain harva sen myöntää. Mistä ihminen muuten edes tunnistaisi kateutta?

No hei, tiedän että nuo tyypit voivat sulle olla ehkä vähän ärsyttäviä. Mutta tosiaan, ei ole mitään ylpeilyb aihettam että "Olen tehnyt abortin, olen tehnyt abortin!!!". Sama ku mö täs selitäisin, "Oon radkaana."😂 Et sii sulle vadtaus ditte.

Kysyt suhtautumista aborttiin. Toisten puolesta en osaa kommentoida mutta itse en usko että pystyisin tekemään. En voisi elää sellaisen asian kanssa. Ehkäisyn pettäminen ei olisi syy aborttiin. Jos paneskelee niin pitää muistaa että sieltä voi lapsi tulla.

Vierailija kirjoitti:

Kysyt suhtautumista aborttiin. Toisten puolesta en osaa kommentoida mutta itse en usko että pystyisin tekemään. En voisi elää sellaisen asian kanssa. Ehkäisyn pettäminen ei olisi syy aborttiin. Jos paneskelee niin pitää muistaa että sieltä voi lapsi tulla.

Ei ehkäisyn pettäminen olekaan hyvä syy aborttiin mutta esimerkiksi oma henkinen ja taloudellinen tilanne tai sikiön ja naisen terveys ovat. En usko että kukaan tekee aborttia koska ehkäisy petti vaan muista syistä. Abortti on vain seuraus sen pettämisestä.

Mäkin tein 18-vuotiaana abortin ja olen helvetin onnellinen, että tein. Ei ole mitään kakaraa rääkymässä milloin mistäkin asiasta, ei tarvitse olla missään tekemisissä silloisen poikaystävän kanssa ja saan elää vain itselleni. Nyt 27-vuotiaana tekisin abortin uudelleen, jos vahinko kävisi.

No ei ole kysyttävää. Mä olen tehnyt kaksi, revi siitä. Enkä kadu.

Vierailija kirjoitti:

No ei ole kysyttävää. Mä olen tehnyt kaksi, revi siitä. Enkä kadu.

Kiva asenne sulla, todennäköisesti et olisi äidiksi sopinutkaan :/ Tai ehkä et vaan pysty myöntämään itsellesi että ne oli vaikeita asioita sinullekin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi abortin tekijä usein kertoessaan abortista muille, sanoo heti samaan hengenvetoon "enkä ole katunut hetkeäkään"?

Kuten huomaat jo ensimmäisestä viestistä joku yrittää saada apn katumaan. Tässä asiassa syyllistäminen on voimakasta tietyiltä empatiakyvyttömiltä ihmisiltä.

Mutta miksi niin voimakas todistelu heti alkuunsa? Jokainen normaali ihminen tietää, että on pimeitä hetkiä, jolloin epäilemme kaikkien tekojemme ja päätöstemme seurauksia, mutta ne menevät ohi. Tälläisen "heikkouden" myöntäminen tuntuu vaikealta. Ihan sama asia on kateuden myöntämisessä, kaikki ovat tunteneet kateutta joskus, mutta vain harva sen myöntää. Mistä ihminen muuten edes tunnistaisi kateutta?

Kaikki eivät kadu aborttia edes niinä pimeinä hetkinä, miksi se on niin vaikea uskoa?