Miksi tässä spurqulandiassa pitää aina selitellä miksi ei juo?
Meet rannalle tms. vesipullon kanssa ja joku tyrkyttää kaljan, crowmoorin tai yliarvostettua kuoharin paskaa ja kun kieltäydyt, niin heti aletaan kyseenalaistamaan "Miksi et" no koska 99% alkoholituotteista maistuu aivan paskalle, humalatila ei ole kiva tunne, darra on perseestä ja lopuksi se on vielä helvetin epäterveellistä, niin miksi en ota? Miksi ei riitä että sanon "ei kiitos"?
Kommentit (21)
Olen miettinyt samaa.
Onneksi oma tuttavapiirini tajuaa, että osaan juhlia selvänäkin.
Uudet tuttavuudet jaksavat silti joskus ihmetellä ja arvostella, houkutella ja tyrkyttää. Valehtelen sitten vaan aina sujuvasti, että en ole mukava ihminen humalassa tai sitten sanon suoraan totuuden, että minulla on heikko pää ja kirkkaat nousevat päähän kuin raketti, en tykkää panimotuotteiden mausta. Muistan myös aina huokaista teatraalisesti ja sanoa, että lisäksi olen niin armoton juntti, etten saa alas viinejä.
Tämä on kyllä harvenemaan päin, että joutuu selittelemään ehkä vain kerran kuussa enää.
Nykyään alkoholista kieltäytyminen oikeastaan vaan johtaa kysymykseen: "Meillä on limsaa, otatko sitä?"
Muista hengittää kirjoitti:
Monilta tuo onnistuu. Aloituksesi huokuu raittiina raivoavaa luonnettasi. Se onkin todennäköisin syy.
Mikä onnistuu? Ja mikä on todennäköisin syy? Todennäköisin syy siis se kun koskaan se ei juo, niin päätänpä nyt taas tyrkyttää kun ei viimeksikään ottanut?
En ole kokenut painostusta enkä selittelyn tarvetta. Tosin minua ei haittaa kysymys siitä, miksi en tällä kertaa halua alkoholia, voin ihan hyvin vastata, että ei nyt maistu tai huomenna on rankka päivä tai olen nukkunut vähän huonosti. Koen tämän kysymyksen painostuksen sijasta ihan normaalina, samankaltaisena kuin kysymyksen siitä, miksi tulin tänään autolla tai bussilla enkä fillarilla. Toisaalta smalltalkina ja toisaalta tilaisuutena infota muita, jos on joku syy, joka pitäisi ottaa huomioon (oon kipeä, mutta on hirveä kasa isoja kirjalaatikoita ja ois kiva kun joku tarjotuisi kantamaan, tms)
Minä olen usein ilman alkoholia, mutta en aina. Mutta vaikka valintani olisi aina sama, en olettaisi, että muut tietävät sitä, enkä välttämättä tykkäisi siitä, että muut automaattisesti olettavaat sen olevan sama. Teen valintani itse, ihan joka kerta, ja on kohteliasta kysyä sen sijaan että olettaisi niistä mitään.
Muista hengittää kirjoitti:
Monilta tuo onnistuu. Aloituksesi huokuu raittiina raivoavaa luonnettasi. Se onkin todennäköisin syy.
Absolutisteista nyt suurin osa inhoaa alkoholia, jokainen omasta syystään.
Ventovieraiden tai puolituttujen kysymykset vielä jotenkin siedän, mutta kun osaa kavereista ihan selvästi jotenkin "kaivelee" absolutismini. Eli aina juoneina ryhtyvät hiukkasen piilokettuilemaan tai nostamaan juomattomuuttani liiallisesti esiin, vaikka olisin ihan normaali ja iloinen itseni. Ilmeisesti on sitten huono omatunto tms. siitä omasta juomisestaan...
Kävisipä noin. Yleensä kaikki välttelevät, jos meen rannalle
Koskaan ei kyllä ole kukaan kyseenalaistanut miksi en juo. Eikä ole kyllä rannalla kukaan seurassani juopotellut, aina kaikilla vain vesipullot tai korkeintaan mehupurkki mukana. En tosin hengaile iltoja rannalla, mutta varmaan sitten meillä on ihan eri piirit, mutta ei tulisi mieleenkään kyseenalaistaa jonkun juomista/juomattomuutta enkä ole tälleen yli 30v. kyllä mistään suunnasta kuullut paheksuntaa.
Samaa ihmettelen. En ole ikinä kritisoinut, kommentoinut tai kyseenalaistanut toisten juomista, olen vain kaikessa hiljaisuudessa lopettanut itse alkoholinkäytön täysin. En pidä alkohojuomien mausta, en tahdo humalaa enkä varsinkaan krapulaa (molemmat tulivat minulle todella pienistäkin määristä) eikä alkoholi yksinkertaisesti vain kiinnosta minua. En tee itsestäni numeroa, kieltäydyn vain kohteliaasti jos joku tarjoaa alkoholia. Siitä huolimatta joudun perustelemaan ja vastailemaan joka kerta, kun olen tilanteessa, jossa muut juovat.
"Miksi et juo? Oletko raskaana? Oletko lääkekuurilla? Onko lapsuudentraumoja? Miksi? Ota nyt vähän, ei yksi lasillinen haittaa! Ootko maistanut tätä, tästä ei edes huomaa että on alkoholia?"
Kaikkein ikävimmältä silti tuntuu se, että kun lakkasin juomasta, osa ihmisistä piti sitä automaattisesti merkkinä siitä, että minua ei tarvitse enää kutsua muualle kuin lastenjuhliin. Alkoholittomat eivät siis yksinkertaisesti ole tervetulleita kaikkialle, vaan vähintään kohtuullinen humalatila vaaditaan, jos tahtoo osallistua kavereiden illanviettoon...
Ja toisin kuin voisi kuvitella, kyse ei ole mistään sillanalusjengistä, vaan tavallisista 30-40v. perheellisistä, töissäkäyvistä aikuisista!
Ei tarvitse, kun ei vaan selitä. Ei minun ainakaan tarvitse. Ja tarviiko tuommoisesta noin iso herne nokkaan vetää?
Pysy vain kotona ap. Oikeasti ketään ei kiinnosta sinun juomisesi, mutta absolutistit tai melkein sellaiset usein kuvittelevat kaikkia kiinnostavan.
Muistan kun neuvolassa, ollessani raskaana (olin 21 vuotias) hoitaja kysyi alkoholin käytöstä ennen raskautta. Sanoin etten juo, ehkä yhden tölkin vuodessa. Tähän neuvolan hoitaja sitten, että no ihan hyvä jos on alkoholin kanssa ongelmia. Menin ihan hämilleni että terveydenhoitaja ajattelee että Se on ainoa syy, miksi ei alkoholia käytetä, alkoholiongelmat. En vain tykkää sen mausta, enkä ole koskaan tykännyt mutta se tuntuu olevan iso ongelma muille.
Mä otan aina alkoholittomia siidereitä tai oluita baareissa tai terasseilla. Ei tarvitse mitään selitellä.
Minulle tulee nykyään pienestäkin määrästä alkoholia aivan järkyttävä darra. Jos kerrankin ottaa lauantaina "kunnolla", krapula voi kestää torstaihin asti. Ei ole enää sen arvoista... Inhottava klisee mutta vanhuus ei tule yksin :D
Olen ollut yli 20 vuotta täysi-ikäinen eikä minun ole koskaa pitänyt asiaan mitenkään selitellä. Mutta johtunee siitä, että oma ystäväpiiri, yms kostuu enimmäkseen ihmisistä jotka ei alkoa käytä.
Vierailija kirjoitti:
Pysy vain kotona ap. Oikeasti ketään ei kiinnosta sinun juomisesi, mutta absolutistit tai melkein sellaiset usein kuvittelevat kaikkia kiinnostavan.
Paitsi että kyllä se kiinnostaa. Jos porukan on tarkoituksena oikeasti juhlia ja juopotella, on tylsää, jos joku on selvin päin. Koska humalassa tapahtuu, humalassa on hauskaa, ja ei ole kiva, jos joku niitä muistelee jälkeenpäin.
Tadaa. Oliko tässä se vastaus, jota ap toivoi?
Riippuu varmaan minkälaisissa piireissä kulkee. Itselläni on ”ei kiitos” riittänyt aina oikein hyvin, sekä kavereiden että työpaikan kekkereissä. Enkä ole itsekään kenenkään juomavalintoja kommentoinut.
Kannattaa ottaa jotain juomaa lasiin jos ei halua kommentteja/tarjoamista. Ei sen tarvitse olla alkoholia. Kuivin suin istuminen näyttää tietynlaisissa illanvietoissa siltä että ”jotain puuttuu” ja moni yrittää olla ystävällinen tarjoamalla juomaa.
En ymmärrä miksi välillä ei voi juoda.. kandee ottaa ihan rennosti eikä nipottaa turhista.
Ihan samat kokemukset. Kun ei kuppi kallistu, niin ei ole tervetullut.
Ainoa kerta kun olen puuttunut viinan kanssa hauskutteluun oli, kun yksi hyvin humalainen sankari oli lähdössä autoilemaan. Vein avaimet. Mutta ehkä jonkun mielestä tuokin on turhaa nipottamista... En todellakaan laske, montako kukin juo, en valista terveysasioista jne. En juo, koska ei maistu, enkä tykkää olla kännissä.
Suski79 kirjoitti:
En ymmärrä miksi välillä ei voi juoda.. kandee ottaa ihan rennosti eikä nipottaa turhista.
Ootko aatellut juoda bensaa? Maistuu vielä pahemmalle, vielä vaarallisempaa ja sekin menee päähän. Ihme nipo jos ei välillä bensaa juo
Monilta tuo onnistuu. Aloituksesi huokuu raittiina raivoavaa luonnettasi. Se onkin todennäköisin syy.