Jo toinen keskenmeno
Kokemuksia kai lähinnä kaipaan.
Olen 30-vuotias nainen, jolla viime helmikuussa ensimmäinen keskenmeno rv 9+3 (sain tähän tyhjennystabletit) ja nyt ilmeisesti toinen. En ole ehtinyt neuvolassa käydä tästä toisesta. Postiivinen raskaustesti ja omien laskujen mukaan juuri tänään olisi alkanut rv 7.
Eilen alkoi menkkamaiset kivut ja tänään verenvuoto.
Jollain tapaa kauhistuttaa tilanne. Ensimmäisenä ajatuksena, että näinkö minulle käy, että en kykyne koskaan saamaan lasta. Meillä on hyvin herkästi kyllä raskaudet tärpänneet, mutta ilmeisesti itsellä on nämä keskenmenot ovat vaikeutena.
Turhauttaa ja pelottaa, että onko omassa kehossa jokin vikana, kun toinenkin menee kesken vai onko tämä vai huonoa tuuria. Nyt jo pelottaa ajatus mahdollisesta kolmannesta raskaudesta ja sen keskenmenon mahdollisuudesta.
Onko täällä muita, jotka ovat useammat keskenmenon kohdanneet ja siitä huolimatta on tullut loppujen lopuksi onnistunut raskaus ja lapsi? Tiedän, että kolmannen keskenmenon jälkeen voi hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Onko teiltä löytynyt mitään erityisiä syitä keskenmenolle?
Kaikkea vertaistukea ja lohdutusta tähän tilanteeseen kai kaipaan...
Kommentit (3)
Keskenmeno oli. Nyt jälleen uudestaan raskaana, mutta katsotaan kuinka kauan.
Molemmat keskenmenot alkoivat samallalailla. Ensin verituhrua, sitten menkkakipuilua ja sitten alkoi kunnon vuoto ja hyytymät. Ensimmäisestä pääsin naistentautien polille, jossa ultrasivat ja antoivat tyhjennystabletit. Siellä oli hyvin sydämmellinen gynekologi ja sanoi, että mitään tai kukaan näille ei mahda, luonto hoitaa ne pois, jotka eivät selviytyisi pidemmän päälle. Toisesta kävin paikallisessa terveyskeskuksessa vaan toteamassa, että keskenmeno on. Tuolloin en saanut tabletteja.
Katsotaan kuinka nyt käy...pelottaa kovasti. Ensimmäisestä kyllä selvisin hyvin, nyt on hieman epätoivoa ilmassa. Pää ei tahdo pysyä mukana, kun olen ollut jo tänä vuonna raskaana, ei raskaana, raskaana, ei raskaana ja jälleen raskaana. Koita tässä tottua sitten ajatukseen.
Onnea odotukseen, toivottavasti onnistuu tällä kertaa.
Mietin tässä että mitenhän teille on käynyt, ketsun aloittamisesta on jo aikaa. Oliko verenvuoto vain säikky vai keskenmeno? Ja oletko saanut tukea asiassa joko neuvolasta tai läheisiltäsi?
Itselläni takana keskenmeno ensimmäisestä pitkään odotetusta raskaudesta. Sain tiedon keskenmenosta rv 11. Kävin neuvolassa rv 9 ja pyysin apua, sanottiin vaan verenvuodon olevan normaalia...Mietin viikon ja varasin ultran yksityiseltä. Sinne mennessäni jo jotenkin tiesin mitä odottaa. Silti tuli itku. Ultraajalla oli mitä ihanin suhtautumimen asiaan. En ollut uskoa korviani miten paikallisessa neuvolassa suhtauduttiin soittooni seuraavaa aikaa peruessani. Oli heidän mielestään hyvä juttu että asia on nyt loppuun käsitelty ja että parempi että kromosomihäiriösyystä raskaus keskeytyy ettei synny sairas lapsi. Tuohon puheluun saakka olin keskenmenosta syvällisen surullinen, suru vaihtui vihaksi! Toivon kovasti toista mahdollisuutta, jos se tapahtuu niin joudun kohtaamaan suuren pelon raskaudesn etenemisestä, kuten sinäkin. Nyt kerään rahaa kasaan jottei minun tarvitsisi uuden mahdollisuuden kanssa mennä paikalliseen neuvolaan.