Olemme olleet yhdessä noin puolitoista vuotta. Molemmilla useampi lapsi entisestä avioliitosta.
Asumme suht lähekkäin, samassa kaupunginosassa.
Minä olen lähtenyt suhteeseen avoimin kortein. Viisi vuotta asuin keskenään lasten kanssa ennen suhdetta ja tiesin mitä haluan. Kerroin suoraan että haluan vakavan aikuisten suhteen, johon ei tarvitse sekoittaa uusperhekuviota. Puolison lapset ei ole minulle este, lisää lapsia en halua ja yhteenmuuttoa voi miettiä kun lapset lentämässä pesästä. Kihlat ja naimisiinmeno on ok mutta ei pakollisia. Ja voidaan kyllä tavata joskus koko porukallakin tai yhdessä lasten kanssa matkustaa.
Miehelle se oli ok aiemmin. Nyt tuntuu että hän puhuu avoliitosta kokoajan. "eikö se tuntuisi nyt jo hyvältä ajatukselta" ei tunnu. Ja ole suoraan sanonutkin.
Olemme molemmat vähän alle nelikymppisiä ja lapsetkin kaikki alle 15v.

Vastaa

Ilmoita asiattomaksi