Ymmärsin, että pääsykokeiden poistamisessa tavoitellaan mm. Valmennuskurssien vähenemistä
Mutta niinkuin joissain teksteissä kirjoitettiinkin, että ne siirtyvät vain sitten aikaisemmaksi.
Ja se asia, että nyt tulevaisuuden lukion kävijöiden täytyy tosissaan tietää suunnilleen jo ensimmäisenä vuonna, että mihin ammattiin aikoo tähdätä. Jos sille yo-kokeelle annetaan niin suuri painoarvo niin siihenhän täytyy sitten lukea se koko kolme vuotta niinkuin viimeistä päivää. Itse varmasti olisin ajatellut jotenkin tällä tavalla.
Kommentit (7)
Eikös jossain maissa ole käytäntö että 1. opiskeluvuosi yliopistossa on tavallaan pääsykoe. 1. vuoden päätteeksi saavat jatkaa parhaiten menestyneet. Ainakaan heillä ei mene opintovuosi hukkaan sitten. Voisi olla ihan hyvin käytäntö, että riittävän hyvillä yo-papereilla (jollain E:n papereilla esimerkiksi) voisi ilmoittautua opiskelemaan mitä haluaa ja 1. vuoden päätteeksi sitten karsittaisiin, jos kurssilla olisi "liikaa" opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Eikös jossain maissa ole käytäntö että 1. opiskeluvuosi yliopistossa on tavallaan pääsykoe. 1. vuoden päätteeksi saavat jatkaa parhaiten menestyneet. Ainakaan heillä ei mene opintovuosi hukkaan sitten. Voisi olla ihan hyvin käytäntö, että riittävän hyvillä yo-papereilla (jollain E:n papereilla esimerkiksi) voisi ilmoittautua opiskelemaan mitä haluaa ja 1. vuoden päätteeksi sitten karsittaisiin, jos kurssilla olisi "liikaa" opiskelijoita.
Tämä kohtelisi kaikkia tasapuolisesti. Kaikilla on ainakin mahdollisuus päästä opiskelemaan yliopistoon halutessaan.
Itse asiassa ylioppilaskirjoitusten lähtökohta on se, että ne olivat alunperin yliopiston pääsykokeet:
Wikipedia:
"Suomalainen ylioppilastutkinto on saanut alkunsa Turun akatemian ja sittemmin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston pääsykuulusteluista, joiden tarkoituksena oli selvittää, hallitseeko oppilas yliopisto-opintoihin vaadittavat perustiedot."
"Vuonna 1874 ylioppilaskirjoitukset uudistettiin ja siirrettiin pääosin yliopistolta lukioille."
Eli nyt ollaan palaamassa takaisin niiden alkuperäiseen tarkoitukseen. Hyvä vai huono? Siitä voi olla montaa eri mieltä.
Nykysysteemi kalliine valmennuskursseineen suosii etelän (isojen kaupunkien) hyvin toimeetulevia.
Eivät valmennuskurssit minnekään vähene. Nyt ne vain siirtyvät lukion puolelle.
Nykyisellään korkeakouluilla ei todellakaan ole tiloja eikä henkilöresursseja ottaa vuodeksi kaikkia halukkaita sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös jossain maissa ole käytäntö että 1. opiskeluvuosi yliopistossa on tavallaan pääsykoe. 1. vuoden päätteeksi saavat jatkaa parhaiten menestyneet. Ainakaan heillä ei mene opintovuosi hukkaan sitten. Voisi olla ihan hyvin käytäntö, että riittävän hyvillä yo-papereilla (jollain E:n papereilla esimerkiksi) voisi ilmoittautua opiskelemaan mitä haluaa ja 1. vuoden päätteeksi sitten karsittaisiin, jos kurssilla olisi "liikaa" opiskelijoita.
Tämä kohtelisi kaikkia tasapuolisesti. Kaikilla on ainakin mahdollisuus päästä opiskelemaan yliopistoon halutessaan.
Niin, ensimmäinen vuosi olisi käytännössä sama kaikille eli tiedekunanan yleisopintoja, virkamiesruotsi (!!!) ja muutama kurssi omalta toivotulta alalta. Kisa olisi kova, kaikista kursseista pitäisi saada käytännössä täydet, että selviää jatkoon. Aallossahan on kauppatieteissä tavallaan tämä systeemi eli ensin karsitaan pääsykokeilla porukka sisään ja ekan vuoden menestys sitten määrittää, pääseekö opiskelemaan pääaineena taloudellisesti kannattavaa rahoitusta vai menikö eka vuosi vähän juhliessa ja käteen jää paikka viestinnässä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös jossain maissa ole käytäntö että 1. opiskeluvuosi yliopistossa on tavallaan pääsykoe. 1. vuoden päätteeksi saavat jatkaa parhaiten menestyneet. Ainakaan heillä ei mene opintovuosi hukkaan sitten. Voisi olla ihan hyvin käytäntö, että riittävän hyvillä yo-papereilla (jollain E:n papereilla esimerkiksi) voisi ilmoittautua opiskelemaan mitä haluaa ja 1. vuoden päätteeksi sitten karsittaisiin, jos kurssilla olisi "liikaa" opiskelijoita.
Kuka oikeasti pitää tätä hyvänä ideana? Maksaa älyttömästi järjestää tilat ja opetus vuoden ajan kaikille halukkaille. Ja sen sijaan, että nämä kaikki sitten saisivat tutkinnon ja työllistyisivät, osa heitetään ulos ja syrjäytetään. Mitä käy niille, jotka tippuvat pois? Tälläkin hetkellä esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ovat yksi iso syy opinnoissa alisuorittamiselle. Heitetääs kaikki masentuneet vielä ulos koulusta ja katsotaan, kuka sitten saa elämänsyrjästä kiinni ja kuka ei? Voi hyvää päivää taas.
Kylhän tuossa yksipuolistetaan osaamista. Alan vaihtamisestakin kai tehdään mahdotonta.