Kun en voi tätä sinulle sanoa niin kirjoitan sen tänne.

Sinä olet yhä kaikkien näiden vuosien jälkeen minulle rakas ja tärkeä. Kun pidit minua läheelläsi se tuntui parhaimmalta kuin mitkään halaukset tai hyväilyt koskaan muualla. Kun katsoit minua sama huvitteneisuus silmäkulmassa ja kun puhuit. Olisin halunut jäädä siihen luoksesi, jäädä ja istua rapulla, juoda kahvia tiskaamattomasta kupista ja puhua. Ja suudella.
Mutta lähdin enkä palaa. Koska sinä et halua minua. Nytkään.