Miksi koulussa opetus on ainoastaan työelämäsuuntautuvaa?
Ohjataan sellaiseen, että läksyjä tehdään ahkerasti, ja koko ajan tehdään hommia koulun eteen, että saadaan hyviä arvosanoja jne. Tämähän mallintaa suoraan aikuisten työelämää, sovellettuna lapsille ja nuorille. Se on ihan hyvä, mutta miten huomioidaan ne jotka eivät kykene työelämään aikuisina? Niitä on väistämättä aina jokin osuus, monestakin syystä. He eivät saa koulusta paljoa. Ainoastaan taito- ja taideaineet antavat sellaista iloa, joka muistetaan myöhemminkin. Mutta miksi koulussa ei laajemminkin tutkita maailmaa ja asioita, ilman jatkuvaa työelämäsuuntautumista?
Kommentit (9)
Varmaan siksi, että Jo Marx oli sitä mieltä, että jokaisen tulee tehdä oma osuutensa yhteiskunnan eteen ja vain siten saa sen, mitä tarvitsee. Kun yhteiskunta ei anna euroakaan niille, jotka eivät tee mitän yhteisön eteen, niin alkaa ihmeesti työnteko maistua.
Kyllähän se koulun alkuperäinen idea oli että koulutetaan ihmisiä tekemään työtä. Yliopistot jossain vaiheessa hukkasi tämän idean ja alkoivat uskomaan että ajan hassaaminen mihin vaan outoon juttuun on arvokasta.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi, että Jo Marx oli sitä mieltä, että jokaisen tulee tehdä oma osuutensa yhteiskunnan eteen ja vain siten saa sen, mitä tarvitsee. Kun yhteiskunta ei anna euroakaan niille, jotka eivät tee mitän yhteisön eteen, niin alkaa ihmeesti työnteko maistua.
Kun ei anneta työkyvyttömille ruokaa, alkaa työkyvyttömille ihmeesti työnteko maistua.
Ime lerssiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se koulun alkuperäinen idea oli että koulutetaan ihmisiä tekemään työtä. Yliopistot jossain vaiheessa hukkasi tämän idean ja alkoivat uskomaan että ajan hassaaminen mihin vaan outoon juttuun on arvokasta.
Sivistysyliopisto = arvoton ajan hassaaminen mihin vaan outoon juttuun
Ettei tarvi pelätä aktiivileikkuria.
Yritysmaailma tarvitsee valmiiksi aivopestyjä nyöriä lampaita orjikseen.
Laita lapset Steinerkouluun -ne ovat sen jälkeen takuulla ihan ulkona kaikesta mistä on työelämässä hyötyä...