Mitä päiväkodissa tehdään lapselle joka vierastaa?

Yleensä lapsi, joka itkee vanhempiensa perään heidän lähtötilanteessa, otetaan esimerkiksi syliin ja annetaan rauhoittua sylissä sekä keskustellaan sitten vähän siitä ikävästä ja ylipäänsä päivän kulusta, mitä on luvassa ja milloin vanhemmat tulevat hakemaan (jos on tarkka tieto), mikä rauhoittaa sitä lasta sitten entisestään. Tärkeintä siinä on se aikuisen rauhoittava läsnäolo ja lapsen kuunteleminen ja lohduttaminen.  Siitä rauhoituttuaan useimmat lähtee aika reippaana ja iloisena leikkimään ja loppupäivä sujuu hyvin ilman kummempia itkuja. 

Alussa tuo itkuisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta kun lapsi tottuu ryhmäänsä ja ryhmän aikuisiin ja luottaa heihin niin aika nopeasti se alkaa vähenemään ja lapsi alkaa sopeutua myös siihen hoitoon menoon ja kestää paremmin ikävää, kunhan on turvallinen ympäristö sekä luotettavat ja turvalliset aikuiset ympärillä hoitopäivänkin aikana.

On myös suositeltavaa, että lapsella on kotoa se tietty unilelu tai muu turvaa tuova esine mukana hoitoa aloittaessa ja sen jatkuessakin, jota voi sitten hyvillä mielin halailla esimerkiksi nukkumaan mennessä. Usein se auttaa myös noissa päiväunitilanteissa. Myös vanhempien kuvat voi tuoda koriin aina välissä katseltavaksi, jos siitä on apua. Tosin joillakin lapsilla ne kuvat voi taas aiheuttaa lisää ikävää, se on niin lapsikohtaista.

Lasu

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lapsi, joka itkee vanhempiensa perään heidän lähtötilanteessa, otetaan esimerkiksi syliin ja annetaan rauhoittua sylissä sekä keskustellaan sitten vähän siitä ikävästä ja ylipäänsä päivän kulusta, mitä on luvassa ja milloin vanhemmat tulevat hakemaan (jos on tarkka tieto), mikä rauhoittaa sitä lasta sitten entisestään. Tärkeintä siinä on se aikuisen rauhoittava läsnäolo ja lapsen kuunteleminen ja lohduttaminen.  Siitä rauhoituttuaan useimmat lähtee aika reippaana ja iloisena leikkimään ja loppupäivä sujuu hyvin ilman kummempia itkuja. 

Alussa tuo itkuisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta kun lapsi tottuu ryhmäänsä ja ryhmän aikuisiin ja luottaa heihin niin aika nopeasti se alkaa vähenemään ja lapsi alkaa sopeutua myös siihen hoitoon menoon ja kestää paremmin ikävää, kunhan on turvallinen ympäristö sekä luotettavat ja turvalliset aikuiset ympärillä hoitopäivänkin aikana.

Lohduttava kuulla, kun meillä pian ajankohtaista laittaa pikkunen hoitoon.. :( tepsiikö nuo siis pienimmällekin taaperolle? Ei kai oikeasti ole hoitajia jotka hermostuu itkeskelyyn ja antaa olla?

Myös päiväunilla, varsinkin mitä pienemmistä kyse, pyritään siihen, että niin pitkään kuin hoito on uutta ja ryhmä on uusi, niin mahdollisuuksien mukaan otetaan porukkaa nukkariin enemmän myös ihan vain silittelemään niitä, joilla se hoidon aloitus on vaikeampaa. Se rauhoittaa myös. Pian sille silitykselle ei niinkään ole tarvetta sillä nukkarihetkellä, kun lapsi tottuu pikkuhiljaa rutiineihin ja saa sen turvallisuudentunteen myös niihinkin hetkiin.

Ensimmäinen kirjoittaja ilmaisi asian hyvin. Moni lapsi "vierastaa" aluksi, mutta yksin ei jätetä. Yleensä asiat alkavat sujua paremmin, kuin vanhempi pelkää.

Päiväkoti henkilökunta on tottunut tälläiseen, eikä hermostu. Lapsi yleensä ottaa ensim yhden aikuisen omakseen ja siitä sylin turvasta tutustuu sitten muihin.

Laitetaan nurkkaan häpeemään ei anneta ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lapsi, joka itkee vanhempiensa perään heidän lähtötilanteessa, otetaan esimerkiksi syliin ja annetaan rauhoittua sylissä sekä keskustellaan sitten vähän siitä ikävästä ja ylipäänsä päivän kulusta, mitä on luvassa ja milloin vanhemmat tulevat hakemaan (jos on tarkka tieto), mikä rauhoittaa sitä lasta sitten entisestään. Tärkeintä siinä on se aikuisen rauhoittava läsnäolo ja lapsen kuunteleminen ja lohduttaminen.  Siitä rauhoituttuaan useimmat lähtee aika reippaana ja iloisena leikkimään ja loppupäivä sujuu hyvin ilman kummempia itkuja. 

Alussa tuo itkuisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta kun lapsi tottuu ryhmäänsä ja ryhmän aikuisiin ja luottaa heihin niin aika nopeasti se alkaa vähenemään ja lapsi alkaa sopeutua myös siihen hoitoon menoon ja kestää paremmin ikävää, kunhan on turvallinen ympäristö sekä luotettavat ja turvalliset aikuiset ympärillä hoitopäivänkin aikana.

Lohduttava kuulla, kun meillä pian ajankohtaista laittaa pikkunen hoitoon.. :( tepsiikö nuo siis pienimmällekin taaperolle? Ei kai oikeasti ole hoitajia jotka hermostuu itkeskelyyn ja antaa olla?

No tuo syli varmasti on se tärkein noin pienen kohdalla ja se lohduttaminen sekä tunteen sanoittaminen, isomman kanssa voi sit käydä enemmän keskustelua myös ikävästä ja siitä tunteesta. Kyllä mä uskon, että pääasiassa päiväkodin henkilökunnalla on taitoja pienempienkin lasten kohdalla kohdata se lapsi myös vaikeissa tilanteissa ja osoittaa myötätuntoa sekä lohduttaa, se on aika oleellista tuossa työssä. Ei hoitaja saisi hermostua tai antaa olla, lasta ei saa hylätä negatiivistenkaan tunteiden kanssa yksin. Vanhemmilla yleensä on mahdollisuus ennen hoidon aloitusta käydä tutustumassa päiväkotiin ja ryhmään lapsen kanssa ja tämä on yleensä ihan suositeltavaa, siinä sitä myös pääsee näkemään millaista hoitohenkilökuntaa siellä on ja voit (ja kannattaa!) samalla ottaa puheeksi myös nuo huolet, mitä sinulla liittyy hoidon aloittamiseen niin saat mielenrauhaa. Älä turhaan huolehdi, kyllä mä uskon, että asiat menee paremmin kuin uskotkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lapsi, joka itkee vanhempiensa perään heidän lähtötilanteessa, otetaan esimerkiksi syliin ja annetaan rauhoittua sylissä sekä keskustellaan sitten vähän siitä ikävästä ja ylipäänsä päivän kulusta, mitä on luvassa ja milloin vanhemmat tulevat hakemaan (jos on tarkka tieto), mikä rauhoittaa sitä lasta sitten entisestään. Tärkeintä siinä on se aikuisen rauhoittava läsnäolo ja lapsen kuunteleminen ja lohduttaminen.  Siitä rauhoituttuaan useimmat lähtee aika reippaana ja iloisena leikkimään ja loppupäivä sujuu hyvin ilman kummempia itkuja. 

Alussa tuo itkuisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta kun lapsi tottuu ryhmäänsä ja ryhmän aikuisiin ja luottaa heihin niin aika nopeasti se alkaa vähenemään ja lapsi alkaa sopeutua myös siihen hoitoon menoon ja kestää paremmin ikävää, kunhan on turvallinen ympäristö sekä luotettavat ja turvalliset aikuiset ympärillä hoitopäivänkin aikana.

Lohduttava kuulla, kun meillä pian ajankohtaista laittaa pikkunen hoitoon.. :( tepsiikö nuo siis pienimmällekin taaperolle? Ei kai oikeasti ole hoitajia jotka hermostuu itkeskelyyn ja antaa olla?

No tuo syli varmasti on se tärkein noin pienen kohdalla ja se lohduttaminen sekä tunteen sanoittaminen, isomman kanssa voi sit käydä enemmän keskustelua myös ikävästä ja siitä tunteesta. Kyllä mä uskon, että pääasiassa päiväkodin henkilökunnalla on taitoja pienempienkin lasten kohdalla kohdata se lapsi myös vaikeissa tilanteissa ja osoittaa myötätuntoa sekä lohduttaa, se on aika oleellista tuossa työssä. Ei hoitaja saisi hermostua tai antaa olla, lasta ei saa hylätä negatiivistenkaan tunteiden kanssa yksin. Vanhemmilla yleensä on mahdollisuus ennen hoidon aloitusta käydä tutustumassa päiväkotiin ja ryhmään lapsen kanssa ja tämä on yleensä ihan suositeltavaa, siinä sitä myös pääsee näkemään millaista hoitohenkilökuntaa siellä on ja voit (ja kannattaa!) samalla ottaa puheeksi myös nuo huolet, mitä sinulla liittyy hoidon aloittamiseen niin saat mielenrauhaa. Älä turhaan huolehdi, kyllä mä uskon, että asiat menee paremmin kuin uskotkaan.

Voi että, kiitos mahdottomasti! Toivottavasti lapsi pääsis päiväkotiin jossa sun kaltaisia hoitajia, tuntui että iso taakka tippui ainakin osittain harteilta.