Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kannattaako minun lähteä kouluttautumaan korkeakoulutasolle duunaritöistä, kun en oikein jaksa keskittyä?

Vierailija
24.04.2018 |

Olen monena vuonna pohtinut ammattikorkeaan hakemista, mutta vasta tänä vuonna laitoin paperit vetämään (olen 33).

Ammatiltani olen ravintolakokki ja näissä hommissa 19v lähtien, nyt haluan ihan muuta. Ongelma on keskittymiseni. Tein aikoinaan kaksoistutkinnon, kirjoitin ja valmistuin ihan hyvin arvosanoin. Hain silloin yliopistoon ja pystyin keskittymään pääsykoemateriaaliin ihan hyvin, sisään pääsy ei ollut kaukana. Jäin kuitenkin kokin hommiin välivuoden jälkeen.

Luulen, että tämä työni on tehnyt minusta keskittymiskyvyttömän ja levottoman. Toivottavasti ei pysyvää haittaa. Työympäristö kun on hektinen, hälyinen ja joka suunnalta tulee jotain, mihin pitää reagoida nopeasti. Pitää olla nopea liikkeissään ja ei saa jäädä pohtimaan liikoja. Vuosia tätä.

Nykyään olen todella kärsimätön ja noita pääsykokeiden ennakkomateriaaleja lukiessani ajatus poukkoilee koko ajan. Yksikin keskittymistä vaativa lause, niin turhaudun. Ennen kokin uraa ei ollut näin. Tokihan ikääkin on nyt enemmän.

Kannattaako minun edes yrittää amk:uun tällä päällä, vai pysyä vain keittiössä? Miten selviäisin opinnoista. Vai miten saisin keskittymiskykyni takaisin. Työpäivän/illan jälkeen ihan turha edes yrittää lukea, kun kroppa ja mieli käy kierroksilla hektisen ja meluisan serviisin jälkeen.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
24.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli vähän sama tilanne pari vuotta sitten, kun lähdin tarjoilijan hommista koulun penkille. Kyl mä luulen että se vuosia kestänyt kuormitus ja hektisyys teki tehtävänsä.

Keskittyminen oli todellakin haastavaa aluksi, kun oli tottunut jatkuvaan pakkotahtisuuteen ja hälinään ja sinkoiluun. Töissä joutui käyttämään niin erilaista ajattelua kuin opiskellessa. Alku oli vaikeaa, mutta sitkeällä työllä se alkoi sujua.

Nykyään nautin siitä että saan istua kirjastolla päivän opiskeluhommien parissa. Ravintolatyötä teen ehkä 1-2 viikonloppuna kuussa ja siellä huomaan jotenkin hidastuneeni ja ärsyyntyväni helpommin:D Enkä enää oikein nauti koko työstä, mutta hitaampitahtisesta opiskelusta nautin.

Vierailija
2/5 |
24.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vie aikaa löytää se keskittyminen, mutta on mahdollista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
24.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä myös 32v ja hain juuri amk.

Itseä mietityttää opiskelutaitojen ja motivaation lisäksi myös sosiaalinen puoli. Mitä jos siellä jää täysin syrjityksi kun olen aika syrjäänvetäytyvä hiljainen introvertti.

Olen jo kerran ollut amk:ssa vuoden verran ja silloin rasitti tosi paljon ne jatkuvat ryhmätyöt...

Vierailija
4/5 |
24.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai lukeminen oli suoraan koulun penkiltä helpompaa kuin mitä se on nyt, kun et ole joutunut pitkään aikaan keskittymään pitkäkestoisesti kirjoitettuun tekstiin.

Mutta harjoittelemalla siihenkin taas oppii! Ja jos et tänä vuonna pääse sisään, niin älä lopeta lukemista, ettei tarvitse taas opetella sitä alusta :)

Tsemppiä pääsykokeisiin!

Vierailija
5/5 |
24.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, riippumatta siitä mitä meinaat tehdä, niin suosittelisin jotain toimintaa työpäivän ulkopuolella, missä keskityt keskittymiseen ja rauhoittumiseen. Se voi olla mitä tahansa joogasta ja mindfulnessista vaikka pilkkimiseen.

t. Iltaisin hiljaisuudessa venyttelevä mies