Onko tavallista/normaalia että alan kyllästymään mieheeni? Ollaan asuttu nyt yhdessä 1,5v ja kuin kämppiksiä

Ihastumisen ja rakastumisen hormoonihuurut alkavat haihtua noin 18 kk kuluttua. Mikäli muita yhdessä pitäviä siteitä ja kiintymystä ei ole muodostunut tuona aikana suhde on loppu. Lähdet vaan lätkimään tosta suhteen irvikuvasta ja yrität uudestaan. Äläkä toista nykyisen suhteen virheitä uudelleen.

Tuossa yksi syy miksen halua muuttaa seuristelukumppanin kanssa yhteen. Olen jo kerran kokenut avoliiton, sen että ollaan vaan kämppiksiä ja kaikki lähinnä vain v*tuttaa, kun joutuu aina itse tekemään. Yksin asuminen on tuhat kertaa kivempaa, silloin se että joutuu tekemään itse ei edes haittaa :D

Tuo on se kohta missä romanttinen ihastus lakkaa ja syvällinen elämänpituinen rakkaus on alkamassa.

Mikäli siis suhde selviää todellisuuden kohtaamisesta ja valtataistelusta nyt, kun hormonit eivät enää yliaja ajattelua ja arjen pyörittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on se kohta missä romanttinen ihastus lakkaa ja syvällinen elämänpituinen rakkaus on alkamassa.

Mikäli siis suhde selviää todellisuuden kohtaamisesta ja valtataistelusta nyt, kun hormonit eivät enää yliaja ajattelua ja arjen pyörittämistä.

Mua ei siis mies ällötä tai mitään sellasta. Toki vois tehdä enemmän kotitöitä mutta tekee se kun vähän patistaa ja antaa esim työpäivän aikaa. Mutta fyysinen läheisyys on vähentynyt huomattavasti, siitä tulee enemmän se kämppis fiilis.

Löytääkö sen rakkauden uudelleen? Välitän kyllä miehestäni, mutta haluaisin enemmän fyysistä kosketusta. Alkuaikoina me tehtiinkin kaikennäköistä kivaa yhdessä, nyt vaan nyhvätään kotona.

Tuo on se vaihe, jolloin joko onnistuu muuttamaan rakastumisvaiheen rakastamiseksi. Kannattaa jutella omista tuntemuksistaan ja tällä tavoin tehdä töitä parisuhteen eteen. Siis jos siltä tuntuu.

Mä oon miehen kanssa kahdeksatta vuotta yhdessä ja hyvin menee. On ollut vaiheita, jolloin joistain asioista on tullut peikkoja ja sitten niistä on puhuttu vaikka vaikealta on tuntunutkin. Näiden keskustelujan jälkeen onkin sitten tosi hyvä ja helpottunut fiilis. Seksuaalisesti haluamme toisiamme yhtä kiihkeästi kuin alussakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on se kohta missä romanttinen ihastus lakkaa ja syvällinen elämänpituinen rakkaus on alkamassa.

Mikäli siis suhde selviää todellisuuden kohtaamisesta ja valtataistelusta nyt, kun hormonit eivät enää yliaja ajattelua ja arjen pyörittämistä.

Löytääkö sen rakkauden uudelleen? Välitän kyllä miehestäni, mutta haluaisin enemmän fyysistä kosketusta. Alkuaikoina me tehtiinkin kaikennäköistä kivaa yhdessä, nyt vaan nyhvätään kotona.

Lyhyesti: Ei.

Ne perhoset mahassa, jännittävä ja kutkuttava rakkaus on mennyttä, se ei tutkitusti kestä kahta vuotta pidempään. Et voi kokea sitä enää kuin uuden ihastuksen kanssa.

Ikävä kyllä ihmismieli toimii luontaisesti tällä tavalla.

Ihmeen pitkään olet jaksanut katsella sohvan valtausta ja patistella. Minua alkaa ketuttaa jo puolen vuoden kuluessa jos tyypistä ei löydy aivotoimintaa ja aloitekykyä käytännön asioissa. Seksiä saa keneltä tahansa jolla siihen tarvittavat kapistukset haaroissa roikkuvat, järkeä ja täysipainoista kumppanuutta arjessa on hiton paljon vaikeampi löytää.