Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tästä on kyse irtisanoutumisissa; OV

Vierailija
17.11.2007 |


Väännän ihan rautalangasta, koska niin harva tuntuu tajuavan mistä on kyse.



-Hoitajia on monissa työpaikoissa liian vähän. Tästä seuraa se, että niin moni hoitaja vaihtaa alaa/vaipuu työtaakkansa alle.



-Hoitoala tarvitsee lisää työntekijöitä, mutta nykyisellään ala ei houkuta. Yksi syy vähän on raskas työ liian vähällä henkilökunnalla, mikä saa monen opiskelijan miettimään uudelleen uravalintaansa (vaihtaa kokonaan alaa/lähtee ulkomaille/jatkaa opiskelua farmaseutiksi tmv. )



-Kannattaa myös huomioida, että esim. Tampereen Koukkuniemen vajaa miehityksestä tuli koko Suomessa iso juttu. ilanne oli jatkunut ties miten kauan, ja valtiovaltaa myöten vaadittii kaupunkia korjaamaan tilanne.

Mikä oli tulos: lisää hoitajia KOITETTIIN palkata, osa paikoista saatiinkin täytettyä, mutta tänä päivänä on vielä monta paikkaa täyttämättä. Ei ole ollut hakijoita...!



-Sama juttu sairaaloissa; leikkausaleja on tyhjillään, vaikka leikkaavia lääkäreitä olisi tarjolla. Syy tähän on se, ettei ole tarpeeksi ammattitaitoisia hoitajia. Leikkauksia perutaan, jos hoitaja sattuu sairastumaan, koska sijaisia ei saada.



Tämä meno tulee vain pahenemaan, jos palkkoja ei nosteta. Vaikka raha ei ratkaise kaikkia ongelmia, se ratkaisee sen, että joka työpaikkaa varmasti haetaan, eivätkä ne jää täyttämättä niinkuin tällä hetkellä.

Huomion arvoista on myös se, että moni tekee töitä jo nyt keikkafirman kautta, koska saavat siitä paremmin palkkaa mitä saisivat jos olisivat vakituisia.



Ikävä tilanne kun esim. 20-vuotta töissä ollut hoitaja saa huonompaa palkkaa, mitä maksetaan keikkatyöfirman kautta palkatulle hoitajalle, joita on joskus (yhä useammin ja enemmän) pakko palkata, koska vakihoitajat eivät pysty hoitamaan kaikkia potilaita.

Ja tämä keikkatyöläisten käyttäminen maksaa paljon enemmän mitä hoitajan palkkaaminen suoraan (enemmän mitä palkka nyt +500e) koska välitysfirma ottaa omansa välistä pois---> rahaa menee täysin hukkaan.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

jonkun ykrityisen tahon kautta. Toisessa ketjussa väitettiin, että suomessa on kuitenkin enemmän hoitajia per potilas / tai osasto kuin esim. ruotsissa.



Jotain on väärin organisoitu, jos on enemmän hoitajia kuin muualla, mutta silti " uuvutaan" työtaakan alle.



Jos nykyinen järjestelmä ei löydä noita epäkohtia, niin ehkäpä sitten tarvitaan täydellistä remonttia. Sitä en usko, että yksittäiset hoitajat tässä lakkoilisivat siksi että saataisi lisää porukkaa hoitoalalle, kyllä tässä on joka hoitajalla ihan oma kukkaro lähinnä.



Ja porukka on hurmiossa saatu uskomaan, että nimilappuja piilottamalla tähän päästään. Mitä ajattelee turkulainen hoitaja, joka ei vastaa potilasturvalakivelvoitteeseen, ja tietää jättävänsä keskoset kuolemaan TYKS:n osastoille.



Minua oksetti lukea niitä juttuja. Lapsellista touhua, ja aivan asiatonta.

Vierailija
2/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

2 ehdottamat ratkaisut ovat ehkä hyviä, mutta hitaita toteuttaa.

Hoitajapula estää hoidon saamista NYT, organisaatiomuutokset toteutuvat vuosien viiveellä, eikä niistä ole apua tämänhetkiseen tilanteeseen, mikä pahenee vuosi vuodelta.



Ja tuosta Ruotsiin vertaamisesta... Oliko niin, että Ruotsissa on vähemmän sairaanhoitajia per potilas vai vähemmän hoitajia?

Itse olen käsittänyt niin, että Ruotsissa on sairaanhoitajilla paljon vähemmän potilastyötä kuin meillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tämä työtaistelu ole kohdistunut työnantajaa vastaan vaan ensisijaisesti tilanteeseen täysin viattomia lapsia ja muita heikoilla olevia potilaita vastaan.



Moraalitonta touhua tuollainen, että järjestetään joukkoirtisanoutumiset, jotta vältyttäisiin suojelutyöltä ja sitten vielä pakoillaan potilasturvalain työmääräyksiä, jotta vältyttäisiin suojelutyöltä.



Ei sillä ole mitään muuta tarkoitusta kuin se, että järjestettäisiin niin että ruumiita tulee mahdollisimman paljon. Turha siinä kohtaa jeesustella kantavansa huolta terveydenhuollon tulevasta kriisistä, kun kerran tekee kaikkensa, että terveydenhuolto joutuisi kriisiin nyt ja mahdollisimman monta lasta kuolisi ennen keskiviikkoa.

Vierailija
4/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ja ainakin Ruotsin sairaanhoitoa läheltä seuranneena (maassa asuneena, tuttavapiirin kokemuksiin pohjaten) niin siellä on panostettu todella paljon kotihoitoon.



Lähihoitajiin/kodinhoitajiin verrattavia ihmisiä on paljon töissä. Ja he käyvät hoitamassa vanhuksia ja muita apua tarvitsevia näiden kotona. Koska esim. vanhukset saavat paljon apua, he pärjäävät pidempään kotona, ja monesti jopa kuolevat sinne, eli heitä ei tarvitse sairaalassa hoitaa. Suomessahan moni sinnittelee yksin, kompastuu mattoon, lonkka murtuu, joutuu sairaalaan eikä enää toivu entiselleen=(

Vierailija
5/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Suomi 14,7

Ruotsi 8,8

Tanska 9,5

Norja 10,3.



Lähteenä OECD Health Data 2003

Vierailija
6/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

OECD arvioi vuonna 2005 Suomen terveydenhuoltoa. Arviointiraportissa on paljon mielenkiintoista, osin yllättävääkin tietoa. Terveydenhuollon resurssit ovat meillä eurooppalaista keskitasoa. Terveydenhuollossa työskenteleviä sairaanhoitajia meillä on OECD-maiden keskilukua enemmän ja tutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia väkilukuun suhteutettuna Irlannin jälkeen toiseksi eniten Euroopassa. Lääkärimäärä on OECD-maiden keskitasossa ja hammaslääkärimäärä selvästi keskitason yläpuolella. Yllättävää on, että suomalainen lääkäri ja hammaslääkäri vastaanottavat potilaita selvästi vertailumaita vähemmän. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä meillä on selvästi vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Osaselitys tälle on todennäköisesti se, että meillä on esimerkiksi neuvoloissa melko vahva hoitajien vastaanottokulttuuri. Tämä kulttuuri on vahvistumassa, kun lääkäreiden aiemmin suorittamia tehtäviä on erityisesti terveyskeskuksissa siirretty hoitajille.



Erikoissairaanhoidon hoitoajat ovat Suomessa muihin OECD-maihin verrattuna erittäin lyhyitä, ja vastaavasti hoitojaksoja tuotetaan paljon. Todennäköisesti saman ongelman hoitamiseen käytetään Suomessa useampia hoitojaksoja kuin vertailumaissa. OECD:n arviossa kiinnitetään paljon huomiota lääkekustannusten kasvuun. Arvioitsijat ovat tehneet joitakin ehdotuksia kasvun hidastamiseksi ehdottamalla muun muassa terveyskeskuslääkäreille vuotuisia lääkebudjetteja Englannin tapaan. Näin kertyvä hyöty tulisi arvioitsijoiden mielestä käyttää terveyskeskusten vahvistamiseen esimerkiksi palkkaamalla lisää lääkäreitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sairaanhoitajien tehottomuudestako?

Tosiasiassa näm luvut selittyvät sillä, että Suomessa ei juuri muita hoitajia ole kuin sairaanhoitajia.

Muualla euroopassa on paljon muuta avustavaa- ja hoitavaa henkilökuntaa sairaaloissa ja kotihoidossa. Suomessa sairaanhoito on eri tavalla järjestetty.

Vierailija:

Suomi 14,7

Ruotsi 8,8

Tanska 9,5

Norja 10,3.

Lähteenä OECD Health Data 2003

Vierailija
8/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse työskentelin toimihenkilönä toimistossa ennen kuin jäin äitiyslomalle. Harjoittelu ajalta täysi palkka. Työnantaja maksoi kahvin, vappuna ja jouluna talo tarjosi kivoja ekstroja. Joulubonuksesta pystyi puhumaan hymyssä suin. Ja työnantaja maksoi äitiysloma ajan palkan täysimääräisenä. Työterveyden huolto sujui ja työaikana sai käydä työterveyshuollossa.



Olin haaveillut psykologian oppinoista, mutta en selvinnyt pääsykokeista. Pyrin sairaanhoitaja amk-koulutukseen, ja pääsin opiskelemaan. Koska suomessa korostetaan opiskelun arvokkuutta, enkä halunnut jäädä epäpätevänä vakituisena työntekijänä alalle, jota olen nyt oppinut arvostamaan, lähdin toisen lapseni ollessa kahden opiskelemaan.



Ja seurasi järkytys. Sairaanhoidon opiskelijat tekevät VUODEN ILMAISTA TYÖTÄ, jossa saa kyllä käytännön kokemusta. Toisaalta insinoori opiskelijat tekevät saman harjoittelu määrän - useimmin palkallisena kuin palkatta.



Nyt valmiina sairaanhoitajana minun ei sallita pitää ylityötunteja, jotta voisin viedä lapseni hammaslääkäriin tai muihin sosiaali menoihin. Puhumattakaan omasta terveydenhuollosta. Työpaikkani on vakituinen ja päivätyötä, josta olen onnellinen. Toisaalta mietin päivittäin pitäisikö palata toiselle alalle, työolosuhteet sairaanhoidossa on niin pohjalla. Palkkani on nyt plus miinus 150 euroa sama kuin ennen opiskeluja.



Edelleen olen kiitollinen minua odotusten aikana hoitaneille kätilöille. Olen kuitenkin sitä mieltä että perheen etu ei ole äidin työskentely hoitoalalla.



En ole Tehyläinen. Hyvä että jotkut taistelee!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
17.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä enemmän perushoitaja tekee, sitä enemmän voi sairaanhoitaja keskittyä hoitamaan _vain_ omia tehtäviään.



Ja hammashoitoon sen verran, että Irlannissa matkustaneena ja Englannissa asuneena en voi kun todeta, että siellä on todella monilla erittäin huonokuntoiset hampaat! Suomessa näkee sellaisia hampaita ehkä kerran vuodessa, mitä varsinkin Englannissa tulee päivittäin vastaan...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi kolme