En halua uskotella lapselleni joulupuki olemassaoloa.
En ole itse tuohon koskaan uskonut ja meillä joulu perustuu muihin asioihin. Tottakai joulupukkeja näkee ja tonttuleikkejäkin leikitään, mutta kerrotaan lapselle että nämä ovat joulun leikkejä ja uskomuksia, ei olemassa olevia asioita. Lapsi on vielä niin pieni ettei ole noista kavereiden kanssa päässyt juttelemaan, mutta nyt mietein jo tulevaisuutta.
Muutamakin naapuruston ja tuttavaiirin pienten lasten äiti on haukkunut minut kun vien ilon lapseni joulusta (joulusta ei siis voi iloita jos ei usko joulupukin olevan todellinen?). Pahempana kuitenkin pitävät sitä kun lapsi alkaa kesklustella näistä muiden lasten kanssa ja näkemykset eivät osukaan yhteen. Minun velvollisuuteni muita perheitä kohtaan olisi opettaa lapselleni joulupukin olemassa oloa, ettei hän menisi sanomaan muille joulupukin olevan leikkiä.
Sinänsä vaikea ymmärtää tuota, sillä kai minulla on oikeus uskoa mihin haluan ja opettaa lapselleni asioita sen mukaan. Meillä uskotaan Jumalaan ja joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana, en silti mene suuttumaan jos/kun toiset vanhemmat opettavat lapsilleen Jeesuksen olevan satua. Varmasti minunkin lapseni tulee aikanaan näitä kuulemaan, mikä tietysti on harmiteltavaa. En kuitenkaan pidä muiden ihmisten velvollisuutena opettaa lapsilleen minun kristillistä näkemystä siksi että haluan tuoda sitä lapselleni. Miksi minun sitten pitäisi uskotella lapselleni joulupukin olemaasoloa vain muiden lasten ja vanhempien takia?
Kommentit (12)
Ei ole oikea vaan sellainen joulun taikaa herättävä tunne.
Miksi pitäisi? Onko se aikuisista kivaa tai voiko sitten uhkailla että " ole kiltisti tai tontut näkee etkä saa lahjoja jne." Meillä on kerrottu että joulupukki on vaan sellainen leikki.
Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee, mutta kieltämättä ihmettelen välillä, kun joissain perheessä moni lasten juttu on pois. Eikö lapsi saa olla lapsi.
Uskonto on ihan eri asia kuin joulupukki. Teet todella väärin kun kiellät lapseltasi uskon tuollaisiin lapsuudenkuviin. Kukaan ei usko lopppuikäänsä joulupukkiin, mutta lapsuuden jouluihin se tuo sellaista jännitystä ja tunnelmaa mistä lapsesi jää nyt paitsi.
Teet mielestäni väärin myös siinä että opetat lapsellesi uskontoa jo nyt. Tottakai sinulla on oikeus uskoa mihin haluat, mutta mielestäni lapsellasi on oikeus normaaliin, huolettomaan lapsuuteen johon kuuluu tontut ja joulupukit, mutta ei raamatulla päähän lyöminen. Lapsesi saa aikuisena päättää mihin uskoo, jos hän silloin kääntyy sinun uskoosi voit olla tyytyväinen. Mutta jos uskonnon varjolla viet ilon pois lapsuudestaan niin todennäköisempää on että hän kääntyy vielä sinua vastaan ja katkeroituu.
Muutenkin uo on ilkeää lasten suhteita kohtaan. Lapsesi joutuu törmäyskurssille toisten alstaen kanssa ja ehkä kiusatuksikin alakynteen jäädessään. Samalla hän voi myö haavoittaa muiden juolupukkiuskoa, joka vie ilon myös muiden perheiden joulusta.
Omia lapsuudenjouluja kun miettii, joulupukki-usko oli niissä tärkeä elementti. Minulla on useampia uskovaisia tuttavaperheitä ja kyllä heillä annetaan lasten uskoa joulupukkiin, ei se vie kristillistä pohjaa pois. Lapsille opetetaan että jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymäpäivää ja että se on kaikkien lasten juhla. Joulupukki jakaa tämän juhlan kunniaksi lapsille lahjoja ja tontut tarkkailevat tilannetta.
Korostan joulussa kristillistä sanomaa, kynttilöitä, tähtiä , enkeleitä ym. tonttujakin löytyy mutten mitenkään painota tuota joulupukki/tonttuteemaa.
ärsyttää kun mies vaan vouhkaa joulupukista ja joulunavajaisissa taisi olla ukko enemmän innostunut joulupukista kuin poika, onneksi poikaa kiinnosti enemmän elävä poro :)
mä yritän tasapuolisesti pojalle kertoa että joulu on meille Jeesuksen syntymäpäivä ja joulupukkikin tuo sen kunniaksi lahjoja kaikille....
oon vastustanu joulupukin tuloa aattona, on niin pieni vielä mutta taitaa se nyt ekaa kertaa tulla meillekin . musta koko joulupukki-aattona touhu on aina ollut enemmän aikuisille suunnattu, niin paljon oon ollut lapsiperhejouluissa vuosien mittaan. aikuiset saa tyydytystä kun pieni lapsi ensin jännittää pukin tuloa ja saa etukäteen lapselle vihjailla sen tulosta ja kliimaksi tulee aikuisille sitten aattona kun pieni pelkää ja pakotetaan istumaan pukin syliin ja vielä laulamaan ennenkuin saa lahjat...voi Kristus sanon minä !
Mutta kukin perhe tavallaan....
Meillä ei uhkailla joulupukilla / tontuilla eikä oikeasti olemassaolevilla ihmisilläkään. Se on alhaista ja rumaa.
Ainoastaan Hammaspeikolla olen " uhkaillut" ; jos ei huolella pese hampaita, niin Hammaspeikko tekee hampaaseen reiän.
ei lapsena koskaan uskoteltu, että joulupukki on olemassa. Se tehtiin jo pienestä selväksi, että isä/isoisä on se joulupukki. Mutta ei se mitään iloa vienyt joulusta.
Minusta lasta ei saa huijata. Jos hän suoraan kysyy, onko joulupukkia olemassa, niin siihen ei saa sanoa, että on. Se on sitten eri asia, miten sen asian kiertää. Kun minun 5 v kysyy sitä, niin minä vain hymyilen ja kysyn vastakysymyksiä. Mutta valehtelemaan en rupea.
Ja et halua samaa jännitystä omille lapsillekaan. Onneksi kaikilla ei ole noin tylsää lapsuutta.
Vierailija:
Jos hän suoraan kysyy, onko joulupukkia olemassa, niin siihen ei saa sanoa, että on. Se on sitten eri asia, miten sen asian kiertää. Kun minun 5 v kysyy sitä, niin minä vain hymyilen ja kysyn vastakysymyksiä. Mutta valehtelemaan en rupea.
Annan nyt 3,5v.:n muodostaa oman käsityksensä. Hän uskoo Joulupukkiin ja uskoo Joulupukin tulevan aattona. Siihen olen sanonut, että sitä ei tiedä vielä.
Kun hän kyseenalaistaa Joulupukin olemassaolon, niin kerron hänelle myytistä ja perinteestä.
No, pukki oli lapsuudessani todellakin se hemmo, joka lahjat toi. Mutta sitä odotti ja pelkäsi, eikä se tunne liittynyt myöskään lahjoihin. Kirjotin kirjeen korvatunturilla kaikesta huolimatta.
Minä olen itse uskovaisesta kodista ja se joulun taika tuli muista asioista kuin pukeista ja tontuista. Ei joulupukki todellakaan ole se ainoa taika, jota joulussa on. Se taika on fiilistä, kynttilöitä, joulumusiikkia, joulukuusta, haudalla käymistä keskiyön aikaan... Taika on siinä erilaisuudessa suhteessa arkeen ja tuon erilaisuuden voi tuottaa miljoonalla eri tavalla.
Parhaimman kaverini perheeseen tuli pukki. Mutta heiltä puuttui se koko joulun muu rekvisiitta. Heidän kodissaan ei ollut joulufiilistä. Joulu kun koostuu monesta eri asiasta.
Nyt minun perheessäni isä on vaatimattomasti se pukki. Olemme olleet monena jouluna serkkujen luona, jonne tulee ostopukki. Ei siinä ole mitään taikaa, että vieras ihminen änkee perhejuhalaan. Kun pukki on jakanut lahjat, kaikki lapset alkavat niitä repimään ja pukin hengestä ei ole tietoakaan.
12
Ei Joulupukin, Jumalan, Hammaskeijun ym.
Kussakin perheessä on omat tapansa. Jos joskus lapseni tulee kysymään minulta että " Ville sanoi, että Joulupukkia ei ole olemassa" niin katson lapseni olevan siinä vaiheessa, että voin selittää hänelle Joulupukki-myytin ja valaista perinteen ideaa.