Puheripulin riivaamat ihmiset. Miten jaksatte tällaisessa seurassa?

Kertokaa mitä te teette. En jaksa tätä!

No opettele vähän viittomaan ja leiki kuuromykkää.

Hohoi. Laita pussi päähän.

Osta isot kuulokkeet, ja pidät niitä päässä vaikka niistä ei kuuluisi mitään. Sitten vain olet reagoimatta jos joku yrittää tulla juttelemaan.

Osta isot kuulokkeet, ja pidät niitä päässä vaikka niistä ei kuuluisi mitään. Sitten vain olet reagoimatta jos joku yrittää tulla juttelemaan.

Osta isot kuulokkeet, ja pidät niitä päässä vaikka niistä ei kuuluisi mitään. Sitten vain olet reagoimatta jos joku yrittää tulla juttelemaan.

Ihana ongelma jurojen ja hiljaisten maassa.

mulla oli yksi vähän tän tyyppinen ystävä. Puhelimessa puhumisesta ei meinannut tulla mitään, kun ei suunvuoroa antanut. Muuten kyllä ihan kiva ja tultiin juttuun- Puhelu joskus taisi  kestää jotain 1,5 tuntia. Itse sain sanottua väliin vaan jaa, joo, ahaa, ja ei näitäkään tainnu kuunnella. Onhan se aika outo kokemus, kun itselläsi ei ole väliä, vaikka seinille puhuisi.

Vierailija kirjoitti:

mulla oli yksi vähän tän tyyppinen ystävä. Puhelimessa puhumisesta ei meinannut tulla mitään, kun ei suunvuoroa antanut. Muuten kyllä ihan kiva ja tultiin juttuun- Puhelu joskus taisi  kestää jotain 1,5 tuntia. Itse sain sanottua väliin vaan jaa, joo, ahaa, ja ei näitäkään tainnu kuunnella. Onhan se aika outo kokemus, kun itselläsi ei ole väliä, vaikka seinille puhuisi.

Samanlainen kokemus täällä!! Kaveri puhuu pälpätti vaikkei kukaan kuuntele, jos meni toiseen huoneeseen ja laitto oven kiinni niin tuli oven taa ölisemään 😂 jos soitti niin puhelut kesti 1-3h välillä katkas mutta soitti heti uudestaan koska olevinaan niin tärkeetä.. ja tosiaan minun vastaukset oli tyyliin aha, höh, jaa, niinjoo, hmm.. ja hänen tärkeet asiat oli sitä saman toistoo joka kerta.

pikkasen oli ahdistava tyyppi

Vierailija kirjoitti:

Ihana ongelma jurojen ja hiljaisten maassa.

Ihan todellinen ongelma, jos olet kiltin näköinen naisihminen. Ei oma mies tällaista saa osakseen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hohoi. Laita pussi päähän.

Elämä on aika hektistä. Haluaisin joskus vain hetken olla ihan hiljaa itsekseni. Hölöttäjän aloittaessa juttunsa omat energiat valuvat täysin pois. Enkä oikein kehtaisi käskeä toista olemaan hiljaa, kun ei tiedä miten yksinäinen tai onneton tämä selittäjä voi olla.

Ap

Yksi tuttu nainen tällainen. Olen oppinut kiertämään kaukaa. Aivan uskomaton puhemylly, eikä kuule/kuuntele toisia.

Julkisilla paikoilla voi tuijottaa juttelijaa tiiviisti ja imeskellä ikeniään niin että kuola roiskuu. Räkäpallon kaivaminen ja syöminen on myös tehokasta.

Tuo kuulokekonsti toimii. Saa olla rauhassa julkisilla paikoilla. Bonuksena kaupassa käydessä voi kuunnella itse valitsemaansa soittolistaa loputtomien mainos/joululaulu hömpötyksien sijaan.

Kuulokkeet päähän, huppu päähän, erillään ihmisjoukosta seisominen jne. Näitä sekopäitä tulee joskus vastaan, jotka vain hölisevät, vaikka niille ei vastaisi mitään. Pahimmassa tapauksessa änkeävät julkisessakin viereen ja jatkavat sepustustaan. Sosiaalisesta täysin kyvyttömiä näkemään, ettei vastapuolta voisi vittuakaan kiinnostaa hänen lääkärissäkäyntinsä jne. Joskus on tuttavapiirissä ollut tuollaisia ja poikkeuksetta ovat sellaisia, että eivät muista mitään mitä niille on sanonut, kyselevät samoista asioista uudelleen jne.

Vierailija kirjoitti:

Kuulokkeet päähän, huppu päähän, erillään ihmisjoukosta seisominen jne. Näitä sekopäitä tulee joskus vastaan, jotka vain hölisevät, vaikka niille ei vastaisi mitään. Pahimmassa tapauksessa änkeävät julkisessakin viereen ja jatkavat sepustustaan. Sosiaalisesta täysin kyvyttömiä näkemään, ettei vastapuolta voisi vittuakaan kiinnostaa hänen lääkärissäkäyntinsä jne. Joskus on tuttavapiirissä ollut tuollaisia ja poikkeuksetta ovat sellaisia, että eivät muista mitään mitä niille on sanonut, kyselevät samoista asioista uudelleen jne.

Kun olen nainen, niin tällaiset ihmiset näkevät ihan kiinni minuun selittämään. Miehillä henkilökohtaista reviiriä tunnutaan yleensä kunnioittavan enemmän. Joskus olen alkanut esimerkiksi kömpelön oloisesti pyöriä paikallani, jotta toinen pakosta väistäisi hiukan kauemmas. Puheripulia se ei silti ole katkaissut.

Ap

* änkevät

Ehkä pitäisi ruveta esittämään tällaisten ihmisten seurassa jotain poikkeuksellista roolia. Vaikka yrittää luoda sellaista mielikuvaa, että olisi psykoosin partaalla. Ehkä sitten omaa tilaa ja rauhaa järjestyisi paremmin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ehkä pitäisi ruveta esittämään tällaisten ihmisten seurassa jotain poikkeuksellista roolia. Vaikka yrittää luoda sellaista mielikuvaa, että olisi psykoosin partaalla. Ehkä sitten omaa tilaa ja rauhaa järjestyisi paremmin.

Ap

Pienellä paikkakunnalla ei voi (kehtaa) tehdä edes tuota.

Itselläni on ystävä, joka aloittaa puheenpulputuksen heti nähdessämme, jo muutaman metrin päästä. Ja sitä pulputusta kestääkin sitten siihen saakka kunnes erotaan. Kun välimatkaa oli opiskeluaikana parisataa km ja kävin hänellä viikonloppukylässä pe illasta su aamuun, en sanonut koko aikana kuin joo, voi että, oho, ihanks totta, no voi ym välilausahduksia, hän puhui, puhui, puhui. Makasin jo patjalla lattialla silmät kiinni, kun hän vielä pulputti viimeiset juttunsa... niihin uupuneena nukahdin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mulla oli yksi vähän tän tyyppinen ystävä. Puhelimessa puhumisesta ei meinannut tulla mitään, kun ei suunvuoroa antanut. Muuten kyllä ihan kiva ja tultiin juttuun- Puhelu joskus taisi  kestää jotain 1,5 tuntia. Itse sain sanottua väliin vaan jaa, joo, ahaa, ja ei näitäkään tainnu kuunnella. Onhan se aika outo kokemus, kun itselläsi ei ole väliä, vaikka seinille puhuisi.

Samanlainen kokemus täällä!! Kaveri puhuu pälpätti vaikkei kukaan kuuntele, jos meni toiseen huoneeseen ja laitto oven kiinni niin tuli oven taa ölisemään 😂 jos soitti niin puhelut kesti 1-3h välillä katkas mutta soitti heti uudestaan koska olevinaan niin tärkeetä.. ja tosiaan minun vastaukset oli tyyliin aha, höh, jaa, niinjoo, hmm.. ja hänen tärkeet asiat oli sitä saman toistoo joka kerta.

pikkasen oli ahdistava tyyppi

Heh. Mulla samanlainen kokemus.

Sanoin usein tälle tyypille siitä ettei minulla ole aikaa eikä energiaa niihin puhelinkeskusteluihin, mutta ei se häntä hidastanut. Käänsi ongelman minun syykseni toteamalla, että eihän sun ole pakko vastata jos ei ehdi tai jaksa.

Sitten kun lopulta lopetin puheluihin vastaamisen, sain vastaajantäydeltä viestejä "minä en yhtään tykää siitä että sinä et vastaa puhelimeen"  :D

Välit on sittemmin käyneet hieman viileiksi. Ihan vaan siitä syystä että en halua kuunnella joka päivä tuntitolkulla hänen tärkeitä asioitaan, jotka keskimärin aina ovat samoja kuin edellisellä kerralla.