Voiko parisuhteen aloittaa alusta, kun nainen on luopunut toivosta?

Ainoa vaihtoehto on näyttää ajan kanssa se konkreettinen muutos sinussa ja sitä kautta teissä. Parisuhde ei ole tasa-arvoa, sinun pitää uhrautua ensin, että saat tilalle molemmille hyvää.

Onnea matkaan.

Onkos ap se joka kirjoitti samantapaisen aloituksen jossa kertoi pettäneensä?

Vaikea tilanne.

Tulee tapahtua vielä maailman yhdeksäs ihme:

"Vastassa on nyt nainen, joka on ylpeä asioiden kohtaamisesta, mutta vastaus kaikkeen on EI. Myöhäistä! Älä toivo enää mitään."

että tämä nainen haluaa sinut takaisin.

Meillä tismalleen samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Sitä vain ihmettelen ja olen ihmetellyt, että miksi vain minun tulee muuttua? Tai eihän minun enää tarvitse kun kaikki on jo ohi. Silloin on mahdotonta päästää irti kun toisesta vielä oikeasti välittää ja toinen vetää puoleensa.

AP

Hänen tunteensa ivat välittämistä, päivästä riippuen. Hän tuntee vihaa, sitten taas paljon valoisia asioita. Niitä hän ei ole yksilöinyt. Rakkaus, mitä se koskaan tarkoittaakaan on lopussa. Isänä hän arvostaa minua.

Vieraissa en juoksentele. Perhe on mun perusarvo. Taisin kasvaa aikuiseksi liian myöhään.

Ei voi.

Kun kaikki on myöhäistä niin on.

Moneen kertaan eksäni kanssa muka sovin uudet elämän pelisäännöt kun hän oli herännyt. Ihan kaksi viikkoa jaksoi, oliko kuukausi pisin jonka jälkeen kaikki ennallaan.

Mikäli naisellasi on samoja kokemuksia niin itsesuojeluvaisto jo sanoo että ei käy.

Elämä on valintojen tekemistä ja sä heräsit liian myöhään. Tsemppiä!

1. Hommaa juristi

2. Heivaa eukko pihalle

3. Hanki kuntosalikortti ja käytä sitä

4. Pane kaikkea mikä liikkuu

5. Tee mitä huvittaa, nauti elämästä

Jos nainen muuttaa mielensä, on mahdollista. Sinä et voi saada häntä muuttamaan mieltään. Voit vain tehdä parhaasi, mutta hänestä itsestään se on kuitenkin kiinni.

Ette te miehet muutu. Omani jaksaa olla läsnä max 2vk. Kerran oltiin eroamassa niin 3kk.

Luulen, että naisesi haluaa jo kovasti pois. Ota opiksesi ja panosta seuraavaan. Tässä samassa palaat vanhaan, kiitos aivojen kaavautumisen. Malli on rakentunut.

Meillä ok talous ja ok seksi. Rakkautta eikä henkistä yhteyttä ole. Elämä on ihan ok, ja haen henkisyyttä muualta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tismalleen samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Sitä vain ihmettelen ja olen ihmetellyt, että miksi vain minun tulee muuttua? Tai eihän minun enää tarvitse kun kaikki on jo ohi. Silloin on mahdotonta päästää irti kun toisesta vielä oikeasti välittää ja toinen vetää puoleensa.

Omassa suhteessani en koskaan sanonut että vain miehen pitää muuttua. Ei. Vaan yhdessä oltiin tultu tuohon ja ehdottomasti olin itsekin toiminut väärin, koska tilanteet olivat päässeet syntymään. Mies ei koskaan sanonut mitä tein pieleen. Ennenkuin ero oli todellinen. Sitten tuli täys laidallinen mutta mitä välii, ei mua kiinnostanut enää.

25v liittoa ja päättyminen ei ole kaduttanut. Yksin olen ja hyvä näin vaikka eihän se haittaisi seurustella, sopivaa ei ole tullut vastaan

Joskus se vaan on liian myöhäistä. Mies kuvittelee menneensä itseensä ja tekevänsä sen vuoksi muutoksen. Käytännössä menee kuitenkin niin, että vaatii vaan naista muuttumaan mieleisekseen ja pakottaa pysymään yhdessä. En väitä, että teillä näin, mutta monella muulla, vaikka mies ehkä kuvittelikin "muuttuneensa". Syyn ja seurauksen suhteenkin ymmärtäminen on aika suhteellinen käsitys, moni mies ymmärtää sen vaan omasta näkökulmastaan.

Valitettavasti parisuhteessa on hyvässä ja pahassa kaksi yksilöä, joiden molempien pitää olla tyytyväisiä elämäänsä. Olis ehkä kannattanut aikaisemmin panostaa enemmän siihen perheeseen ja puoliskon. Ja täsšä en tarkoita taloudellista panostusta. Liian vähän liian myöhään.

Kerro, että jos toinen ei halua enää jatkaa liittoa, mitkä ovat sinun motiivisi jatkamiseen? Et halua jakaa omaisuutta? Et halua menettää ilmaista kodin- ja lastenhoitajaa, etkä enää saa erottuasi tulla ja mennä miten huvittaa eikä kotona enää odotakaan ruoka valmiina ja siisti koti.

AP

Näissä keskusteluissa jyllää aina stereotypiat, olemme aina hoitaneet kotiasiat puoliksi, olen hoitanut lasta viime vuodet enemmän ja hoitanut lähes kaikki kokkaukset. Minun motiivini on nainen, lapsi, perhe. Me. Ei raha, ei ilmainen kotiorja.

Toisen muuttaminen ei tietysti ole mahdollista, mutta ihan tutkitusti näissä oloshteissa ryhtiliike voi pelastaa kaikkien elämän. Siis omien käyttäytymismallien muuttaminen. Motivaattori pitää olla vain jotain todella suurta.

Vierailija kirjoitti:

Ette te miehet muutu. Omani jaksaa olla läsnä max 2vk. Kerran oltiin eroamassa niin 3kk.

Luulen, että naisesi haluaa jo kovasti pois. Ota opiksesi ja panosta seuraavaan. Tässä samassa palaat vanhaan, kiitos aivojen kaavautumisen. Malli on rakentunut.

Meillä ok talous ja ok seksi. Rakkautta eikä henkistä yhteyttä ole. Elämä on ihan ok, ja haen henkisyyttä muualta.

Lesbous on selvästi sinun juttusi.

Tässä on ongelmana useasti se, että toinen on vähätellyt toista vuosikaudet ja nävertänyt toisen itseluottamuksen ihan nolille. Sitten kun tämä vähättelijä havahtuukin siihen, että toisen mitta on täynnä, iskeekin paniikki siitä, että toinen lähteekin suhteesta. Sitten alkaa lupailut ja itsetutkiskelut ym, mutta miten tämä toinen voi enää kunnioittaa vähättelijää?? Käsittääkseni parisuhteessa toisiaan pitää kunnioittaa. Vähättelijä ei ole tippaakaan kunnioittanut toista ja lopulta toinen on menettänyt kunnioituksensa vähättelijää kohtaan. Nyt vähättelijä kuvittelee, tai ainakin toivoo, että toisen kunnoitus palaa, kun HÄN niin nyt sitten haluaa, tai pikemmin vaatii

Meillä myös mies omasta mielestään hoiti lapsia enemmän, teki kotitöitä enemmän ja ylipäätään oli kaikessa minua parempi. Sitä en vaan ymmärrä, että kun olin päivätyöni jälkeen yksin lasten kanssa ja kodista vastuussa miehen tehdessä ylitöitä ja harrastaessaan tuntikausia/päivä, niin miten tämä miehen esittämä yhtälö olisi  ollut edes mahdollinen. Tämä oli taas tyypillistä vähättelyä hänen puoleltaan.