Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen ruoka mautonta? Oletko käynyt koskaan kaupassa?
01.04.2018 |
Sieltä löytyy maustetta joka lähtöön. Ala maustamaan.....toope.....
Vai harmittaako sinua enemmänkin muiden maustaminen?....vielä isompi toope....
Kommentit (13)
No makaronilaatikko... siinä on tympeä mieto maku. En tykkää.
Makkarat. Hyvä maku ketsupin kanssa, tykkään
Jauhelihakeitto. No jos maku tulee liemikuutiosta niin aika epäterveellistä ja keinotekoista. En tykkää.
Lihapadat. Tykkään. Niissä on aromia.
Hernekeitto. On makua jos laittaa meiramia. Tykkään.
Niin ja olen käynyt tosi monta kertaa jo kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen itse ruokaa, mausteista. Pidämme varsinkin aasialaisista mauista. Mutta syömme kaikki Amican ravintoloissa, lapsi koulussa ja me töissä. Varsinkin kouluruoka on mautonta, eikä se niin kummaa mun työpaikalla ole. Onneksi meillä voi itse lisätä mausteita, chilirouheesta alkaen. Toki voisin ottaa omat eväät, mutta ruokatauko on oikeastaan ainoa hetki jutella työkavereiden kanssa ja pääsee hetkeksi työpisteestä pois.
En pidä mausteisesta ruuasta. Joskus parikymppisenä niitä tein, kun kuvittelin että niin kuuluu tehdä. Laadukkaat raaka-aineet, suola ja pippuri, kiireettömyys...niistä ne parhaat ruuat tulee. Toki johonkin risottoon yms mössöön sopii maustettakin muttei tulisuutta.
Vierailija kirjoitti:
No makaronilaatikko... siinä on tympeä mieto maku. En tykkää.
Makkarat. Hyvä maku ketsupin kanssa, tykkään
Jauhelihakeitto. No jos maku tulee liemikuutiosta niin aika epäterveellistä ja keinotekoista. En tykkää.
Lihapadat. Tykkään. Niissä on aromia.
Jäi epäselväksi, että syytätkö joitain muita jostain, ettei mene mielihalujesi mukaan? Kuka käskee syödä huonoa ruokaa? Ei se itsestään suuhun mene.
Kaikki ei tykkää kaikista ruista. Ei ole esim. hernekeiton vika. Herneillä on oma makunsa, jos ei tykkää niin ei sitten tykkää.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Teen itse ruokaa, mausteista. Pidämme varsinkin aasialaisista mauista. Mutta syömme kaikki Amican ravintoloissa, lapsi koulussa ja me töissä. Varsinkin kouluruoka on mautonta, eikä se niin kummaa mun työpaikalla ole. Onneksi meillä voi itse lisätä mausteita, chilirouheesta alkaen. Toki voisin ottaa omat eväät, mutta ruokatauko on oikeastaan ainoa hetki jutella työkavereiden kanssa ja pääsee hetkeksi työpisteestä pois.
Makuaistisi on ehkä pilalla, tai ei ole kehittynyt kovin hienostuneeksi koska korostat noiden mausteiden makuja.
Onneksi maistan raaka-aineiden hienostuneen maun ja pidän niistä, eikä ole tarvetta millekkään pakkomaustamiselle, kun "ei maistu miltään".
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ns perinteisen suomalaisen ruuan makumaailma on paljon rajoittuneempi kuin vaikka ranskalaisen. Syynä osin ilmaston asettamat rajoitukset esimerkiksi täällä pärjääville lajeille, osin myös se että kansa on ollut köyhää eikä ole ollut juurikaan mitään huippukokkeja luomassa gourmet-aterioita, tai ainakaan montaa ihmistä joilla niitä olisi ollut mahdollista sitten tehdä.
Oma isoäitini teki hyvää ruokaa, mutta ainoina mausteina oli suola, mustapippuri, tilli ja persilja, leivonnassa myös kaneli ja kardemumma. Itse olen niin vaihtelunhaluinen etten voisi kuvitellakaan kokkaavani noin rajoittuneet la valikoimalla kyllästymättä kovin pitkään, niin paljon jäisi pois. Enkä nyt tarkoita esimerkiksi runsasta chilin käyttöä (josta en edes pidä), vaan esimerkiksi tuoretta basilikaa, timjamia ja rosmariinia, sahramia ja sitruunaa, valkosipulia ja jeeraa...
Ainakaan minulle maustaminen ei tarkoita pelkkää tilaisuutta tai sitä että pääainesten maku hukutetaan kokonaan, vaan sitä että tuodaan lisää sävyjä palettiin.
En ole käynyt kaupassa kolmeen vuoteen, teen silti erittäin maistuvaa ruokaa.
Monilla suurin moka on, ettei ruokaa valmistettaessa maistella, kun maistelee, niin voi tarvittaessa lisätä kirpeyttä, makeutta, suolaisuutta jne. ja taas maistella jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika vähän maustejuttuja jotka säväyttäisi. Yksi on tuoreen basilikan ja tomaatin yhdistelmä, jos sen osaa. Ei se toimi sillä lailla että maustetaan joku basilikalla.
Toinen on hernekeitto ja tuore Habanero chili. Kuivattu cheynne ei toimi.
Persilja leivällä. Jalapeno chili leivällä.
Vierailija kirjoitti:
Ns perinteisen suomalaisen ruuan makumaailma on paljon rajoittuneempi kuin vaikka ranskalaisen. Syynä osin ilmaston asettamat rajoitukset esimerkiksi täällä pärjääville lajeille, osin myös se että kansa on ollut köyhää eikä ole ollut juurikaan mitään huippukokkeja luomassa gourmet-aterioita, tai ainakaan montaa ihmistä joilla niitä olisi ollut mahdollista sitten tehdä.
Oma isoäitini teki hyvää ruokaa, mutta ainoina mausteina oli suola, mustapippuri, tilli ja persilja, leivonnassa myös kaneli ja kardemumma. Itse olen niin vaihtelunhaluinen etten voisi kuvitellakaan kokkaavani noin rajoittuneet la valikoimalla kyllästymättä kovin pitkään, niin paljon jäisi pois. Enkä nyt tarkoita esimerkiksi runsasta chilin käyttöä (josta en edes pidä), vaan esimerkiksi tuoretta basilikaa, timjamia ja rosmariinia, sahramia ja sitruunaa, valkosipulia ja jeeraa...
Ainakaan minulle maustaminen ei tarkoita pelkkää tilaisuutta tai sitä että pääainesten maku hukutetaan kokonaan, vaan sitä että tuodaan lisää sävyjä palettiin.
Veikkaanpa, että isoäitisi käytti ruuanlaitossa myös aitoa voita! Silloin kun raaka-aineet ovat tuoreet, ne eivät muuta tarvitse kuin suolaa ja voita (kohtuullinen määrä). Vaikkapa aamulla verkosta nostettu tuore kala, suolaa ja paisto voissa - onko ihanampaa ruokaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns perinteisen suomalaisen ruuan makumaailma on paljon rajoittuneempi kuin vaikka ranskalaisen. Syynä osin ilmaston asettamat rajoitukset esimerkiksi täällä pärjääville lajeille, osin myös se että kansa on ollut köyhää eikä ole ollut juurikaan mitään huippukokkeja luomassa gourmet-aterioita, tai ainakaan montaa ihmistä joilla niitä olisi ollut mahdollista sitten tehdä.
Oma isoäitini teki hyvää ruokaa, mutta ainoina mausteina oli suola, mustapippuri, tilli ja persilja, leivonnassa myös kaneli ja kardemumma. Itse olen niin vaihtelunhaluinen etten voisi kuvitellakaan kokkaavani noin rajoittuneet la valikoimalla kyllästymättä kovin pitkään, niin paljon jäisi pois. Enkä nyt tarkoita esimerkiksi runsasta chilin käyttöä (josta en edes pidä), vaan esimerkiksi tuoretta basilikaa, timjamia ja rosmariinia, sahramia ja sitruunaa, valkosipulia ja jeeraa...
Ainakaan minulle maustaminen ei tarkoita pelkkää tilaisuutta tai sitä että pääainesten maku hukutetaan kokonaan, vaan sitä että tuodaan lisää sävyjä palettiin.Veikkaanpa, että isoäitisi käytti ruuanlaitossa myös aitoa voita! Silloin kun raaka-aineet ovat tuoreet, ne eivät muuta tarvitse kuin suolaa ja voita (kohtuullinen määrä). Vaikkapa aamulla verkosta nostettu tuore kala, suolaa ja paisto voissa - onko ihanampaa ruokaa!
Juuri näin.
Etelä-euroopassa lämmin ilmasto on aiheuttanut kovan maustamisen tarpeen. Jollain on pitänyt kovaa vauhtia pilaantumassa olevan raaka-aineen maku ja haju peittää. Kärpäset kyn pölähtää lihanpalasta lentoon niin siinä sitä on makumaailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etelä-euroopassa lämmin ilmasto on aiheuttanut kovan maustamisen tarpeen. Jollain on pitänyt kovaa vauhtia pilaantumassa olevan raaka-aineen maku ja haju peittää. Kärpäset kyn pölähtää lihanpalasta lentoon niin siinä sitä on makumaailmaa.
Huomaathan, että maustamalla ei ole niinkään ollut tarkoitus peittää pilaantuneen ruuan makua, vaan saada ruoka säilymään pidempään. Mausteet nimittäin itsessään pidentävät ruoan säilymisaikaa.
Suomessa on yleisesti käytetty säilytystapana ruoan suolaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns perinteisen suomalaisen ruuan makumaailma on paljon rajoittuneempi kuin vaikka ranskalaisen. Syynä osin ilmaston asettamat rajoitukset esimerkiksi täällä pärjääville lajeille, osin myös se että kansa on ollut köyhää eikä ole ollut juurikaan mitään huippukokkeja luomassa gourmet-aterioita, tai ainakaan montaa ihmistä joilla niitä olisi ollut mahdollista sitten tehdä.
Oma isoäitini teki hyvää ruokaa, mutta ainoina mausteina oli suola, mustapippuri, tilli ja persilja, leivonnassa myös kaneli ja kardemumma. Itse olen niin vaihtelunhaluinen etten voisi kuvitellakaan kokkaavani noin rajoittuneet la valikoimalla kyllästymättä kovin pitkään, niin paljon jäisi pois. Enkä nyt tarkoita esimerkiksi runsasta chilin käyttöä (josta en edes pidä), vaan esimerkiksi tuoretta basilikaa, timjamia ja rosmariinia, sahramia ja sitruunaa, valkosipulia ja jeeraa...
Ainakaan minulle maustaminen ei tarkoita pelkkää tilaisuutta tai sitä että pääainesten maku hukutetaan kokonaan, vaan sitä että tuodaan lisää sävyjä palettiin.Veikkaanpa, että isoäitisi käytti ruuanlaitossa myös aitoa voita! Silloin kun raaka-aineet ovat tuoreet, ne eivät muuta tarvitse kuin suolaa ja voita (kohtuullinen määrä). Vaikkapa aamulla verkosta nostettu tuore kala, suolaa ja paisto voissa - onko ihanampaa ruokaa!
Juuri näin.
Etelä-euroopassa lämmin ilmasto on aiheuttanut kovan maustamisen tarpeen. Jollain on pitänyt kovaa vauhtia pilaantumassa olevan raaka-aineen maku ja haju peittää. Kärpäset kyn pölähtää lihanpalasta lentoon niin siinä sitä on makumaailmaa.
Onko Etelä-Euroopassa mausteisia ruokia, toki käyttävät perinteisesti enemmän yrttejä, mutta eikö basilikat, oreganot, valkosipuli, yms ole jo jokaisen alle 65v keittiössä.
Mitä tulee ruuan säilymiseen ihan sama ongelma on ollut Suomessa, sienet on suolattu tai kuivattu, marjat keitetty sokerilla, vihannekset etikalla.
Mikä mauste muuten säilyttää ruokia? Jos noita kotpisia suolaa, sokeria, etikkaa lasketa?
Minusta esim. riista on aika voimakkaan makuista. Samoin puolukat ja mustaviinimarjat ja tyrnimarjat, nokkonen, ketunleipä, monet sienet ja erityisesti kotikalja. En tiedä liittyykö maustamiseen nyt mitenkään, mutta suomalaisia makuja nuo on kaikki.