Lue keskustelun säännöt.
Masentunut äiti ja sisko
27.03.2018 |
Äitini on ollut jo pitkään lievästi masentunut. Hän on katkeroitunut eikä elämässä ole riittävästi sisältöä. Hyvä ja rakastava äiti hän on aina minulle ollut. Tuntuu vaan kauhealta, kun tuntuu elävän lasten kautta. Suurimpaan osaan asioista suhtautuu negatiivissäytteisesti ja alentaa itseään.
Myös aikuinen siskoni on ollut vuosia lievästi masentunut. Viettää melko menevää elämää, mutta aina iso osa asioista tuntuu olevan huonosti tai tekee asioista ongelmia.
Äiti on puhunut alakulostaan niin pitkään kuin muistan. Minun oli kotona asuessani vaikea suhtautua noihin puheisiin. En tiennyt mitä sanoa. Jotenkin tukeminen tuntuu vieläkin vaikealta, kun tilanne on pitkittynyt. Yritän olla seurana, järkkäillä kivaa tekemistä, kysyä, miten menee ym. Pitäisi yrittää enemmän. Tuntuu vain, että lamaannun itsekin tai hermostun pessimistisyydestä. Joskus yhteydenpidon tai vierailun jälkeen on paha olo.
Minulla menee hyvin ja voin sanoa olevani ihan onnellinen. Myös isäni on perus positiivinen ihminen.
Pelkään, että minulle käy kuten äidille. On minulla toki paremmat lähtökohdat elämään, mutta silti. Miten voin tukea läheisiäni ilman, että oma mieli tummuu? Kohtalotovereita?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit puhua äidillesi ja siskollesi, että nykyään masennusta voidaan myös hoitaa. Pyydä heitä hakeutumaan lääkäriin. Sitä kautta he saisivat lääkityksen ja terapiaa. Lupaa olla heidän tukenaan. Tarjoudu tarvittaessa tulemaan seuraksi mukaan lääkärikäynnille, jos yksin meneminen lääkäriin tuntuu ylivoimaiselta.
Muista kuitenkin, että äitisi ja siskosi pitää itse haluta parantua, muuten mistään ammattiavusta ei ole mitään apua. Varaudu siihen, että sinut tyrmätään aivan täysin ainakin aluksi. Voit kuitenkin ottaa asian puheeksi silloin tällöin.
Varaudu myös siihen, että he eivät enää ikinä halua kuulla puhuttavankaan asiasta. Silloin sinun pitää antaa heidän olla. Olet silloin tehnyt oman osuutesi, ja sen pitää riittää, vaikka haluaisitkin auttaa heitä. Ketään ei nimittäin voi auttaa väkisin.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pitää huolta itsestään. Älä anna äitisi ja siskosi tilanteen sairastuttaa sinua. Älä rupea heidän taakankantajakseen. Ota tarvittaessa etäisyyttä heihin. Ei nimittäin ole mielekästä, että myös sinä sairastut omaistesi masennuksen myötä.