Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
TYMPII
10.11.2007 |
Perhana.
Mies siis.
Meille on tulossa kaksoset, ja olen nyt koko raskausajan muistutellut miestä siitä, että omia harrastuksia on vähitellen pakko ajaa alas, koska niille ei oikeasti sitten vauvojen synnyttyä ole aikaa. Mies urheilee aktiivisesti, pelaa kahdessa joukkueessa, treenaa kaksi kertaa viikossa hallissa ja pari kertaa voimailee kotona, toimii valmentajana, hoitaa yhden joukkueen kirjanpidon jne jne..
Oli itsekin sitä mieltä että kyllä kyllä, perhe menee harrastusten edelle. Mua on nyt kaksi päivää sattunut mahaan, ilmeisesti jtn kasvukipuja tms, oon ollut muutenkin tosi väsynyt kun en saa oikein noiden kipujen takia nukuttua. Oletin sitten, ettei mies lähtisi tänään turnaukseen, vaan jäisi kerrankin kotiin.. Tyhmä minä :)
Mua oikeasti risoo se, että mä kikkailen täällä illat ja viikonloput itsekseni, ainoana seurana uhmis, joka testaa nyt joka ainoaa sääntöä.. Kotona työt (hyllyjen laitto vaatehuoneeseen, hoitopöydän tekeminen jne tarpeellinen) seisovat kun mä en saa enää nostella oikein mitään. Mies harrastaa pitkin kyliä, ja mun osana on kasvattaa mahaa kotona.
Kysyin sitten tuossa kun mies teki lähtöä, että onko ruvennut delegoimaan hommiaan (valmennusta ja kirjanpitoa edes!) muille.. Niin vastaus oli ei, hän on äitinsä kanssa sopinut että anoppi tulee apuun sitten jos mulle tulee joku hätä sillä aikaa kun mies on harrastuksissa.. Ihana vaihtoehto, etenkin kun anoppi tekee iltatyötä ja mies harrastaa iltaisin. Älyn riemuvoitto.
Miten tuon saisi ottamaan jotain vastuuta?
Kommentit (2)
Huolehdinhan minä, sehän siinä onkin. Koko ajan.
Apua olisi kiva saada.. Edes siltä ihmiseltä, jonka nimissä on puolet asuntolainasta ja jonka geenejä nämä lapset kantavat.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Ei tartte tällä kertaa kirjailla noin pitkästi kun löytyi vanhakin teksti :)
Eli mies on taas turnauksessa, mä siivoilen kotona ja leipomaan pitäisi ruveta, kun (miehen!) sukua on tulossa huomenna kyläilemään. Hän itse lähti pelaamaan yhdentoista maissa, tulee kotiin arviolta kahdeksalta illalla.
Mulla on entistä isompi maha (yllättävää, se tosiaan kasvaa koko ajan!) ja liikkuminen on jo aika raskasta. Muuten jakselen tosi hyvin, ei ole ollut mitään kremppoja tms, mutta kun toisen lapsen pää painaa kylkiluita niin tuntuu ilkeältä istua.. Ja kun toisen pää on ihan alhaalla, ei kävely tai seisomatyötkään kovin kauaa tunnu hyviltä.
Vaatehuoneessa on hyllyt, kun mun isä kävi ne laittamassa. Mies ei todella ole laittanut tikkua ristiin sen eteen, että tähän talouteen voisi tuoda kaksi pientä vauvaa.
Uusin pettymys tuli eilen, kun ajattelin että tänään käydään koko perhe vähän jaloittelemassa kaupungilla kun on joulunavaus, ja sitten porukalla rykäistään tämä talous sellaiseen kuntoon, että vieraiden sopii huomenna tulla. Mies kun muisti kertoa turnauksestaan vasta eilen..
Mua väsyttää, ärsyttää ja itkettää. Tuntuu että olen ihan yksin tässä parisuhteessa, en saa edes ajatustenvaihtoseuraa, saati sitten apua kotihommissa..
Auttakaa nyt, miten mä saan itseni tästä masiksesta ylös, ja mitä mä tuon miehen kanssa teen?!?