Missä vaiheessa löisit hanskat tiskiin lastesi puolesta huolehtimisessa

arkussa kun työnnetään polttouuniin.

toteaisit vain itsellesi: Parhaani olen tehnyt, muuta en voi. Syteen tai saveen.

Silloin olisi varmaan pakko ottaa kova linja: en voi auttaa, kotiin ei ole tulemista ennen kuin haet ihan itse apua.

kun miehen lapset ei voi kovin hyvin. Asuvat äitinsä kanssa. Tulimme kyllä siihen tulokseen, että ei oikeastaan sitten voida yhtään mitään. Paitsi yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää, kun he ovat meillä. Ei se aina hirveän helppoa ole.



Mies vaan sanoi, että hän vain ei enää jaksa huolehtia eikä huolestua, jos äiti antaa lasten toteuttaa viidakon lakeja ja itse hän opettaa lähinnä moraalia " vain härskein valehtelija selviää" , niin eipä juuri mikään auta.

Meillä on paljon ohjausta ja tukea tavitseva erityislapsi, 11-vuotias. Miten hänelle kävisi jos löisimme hanskat tiskiin? Eihän sellaista vaihtoehtoa ole... Meillä ei periksi anneta ikinä, joskus kun takki on ihan tyhjä mennään " varapäreillä" eli jostain aina sitä saa sen verran voimia että päästään vaikeiden aikojen yli.

Vierailija:

toteaisit vain itsellesi: Parhaani olen tehnyt, muuta en voi. Syteen tai saveen.

niin tekisin kaikkeni saadakseni lapseni luokseni, jos he voisivat pahoin.



Ollessani lapsi isäpuoleni lapsi edellisestä liitosta muutti meille ollessaan yläasteikäinen ja vaikeuksissa kotipaikkakunnallaan. Äitinsä ei osannut enää toimia lapsen kanssa. Äitini ja isäpuoleni sitten onnistuivat saamaan jonkinlaisen jöön nuoren elämään, hän kävi yläasteen loppuun ja meni sitten ammattikouluun, josta vaikeuksien kautta lopulta valmistui. Me olemme samanikäiset ja minä olin nörtti koulussa. Sain hänen kauttaan uusia ystäviä, koska hän oli erittäin sosiaalinen.



Se suunnanmuutos on useimmiten vielä mahdollista. Ei saa luovuttaa sen oman lapsensa kanssa.

Kun lapsi huutaa koliikkia niin olen mennyt hetkeksi toiseen huoneeseen tai jättänyt lapsen isälleen ja painunut ulos. Tunne oli juuri tuo: kaikkeni olen tehnyt, enää en jaksa (hetkeen). Lapsi on parikuinen.

eikä siitä välttämättä jää käteen kuin rikkinäiset lapset. Ja silti lähikoti voi säilyä samana kuin ennenkin.