Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon työkaveria pitää tukea?
16.03.2018 |
Työpaikallani meitä on kolme naista jotka tehdään samaa työtä. Jos yksi tekee vähemmän niin muut joutuvat tekemään enemmän. Työn on stressaavaa ja kiireistä.
Nyt yksi meistä on jo pidemmän aikaa valittanut että on stressaantunu, työ on pa**aa ja sitä on liikaa. Olemme auttaneet häntä tekemällä suuremman osan töistä ja kaiken "ylimääräisen" työn. Tilastojen mukaan tämä stressaantunut on tehnyt huomattavasti vähemmän töitä kuin me muut. Alle puolet muiden työmäärästä.
Pomomme mukaan työtä pitäisi tehdä tasaisemmin ja hän ei usko työkaverin valitusta ja uupumusta. Työkaveri taas haluaisi tehdä entistä vähemmän töitä, koska hänen mukaansa siis työtä on liikaa.
Mitä ihmessä me tehdään? Jaamme työtilat, joten toimeen pitäisi tulla. En halua yhtään enempää hommaa itselleni. En halua että joku on vapaamatkustaja, mutta toisaalta en haluaisi että työuupunut nääntyy työtaakan alle.
Kommentit (20)
Miten te pystytte mittaamaan tehdyn työn määrän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hallintotieteen luennolta muistan, että ihmisillä on seitsemänkertaiset tuottavuuserot tyypillisessä organisaatiossa. Ne heikommat ovat ikään kuin vapaamatkustajia. Parhaimmat taas mahdollistavat muillekkin töitä. Eli yhteiskunta pianoiskoossa.
Vierailija kirjoitti:
Miten te pystytte mittaamaan tehdyn työn määrän?
Meillä on tarkat tilastot, joita pomo seuraa.
Teettekö tiimityötä? Onko kaikilla sama työtehtävä? Minulla tulee mieleen sairaalan tekstinkäsittely. Siellä porukka naputtaa kovaan tahtiin lääkäreiden saneluita. Eikä hitaista ja laiskista kirjoittajista oikein tykätä ymmärrettävistä syistä.
Jos se yksi siellä laiskottelee niin hänen pitäisi tehdä lyhyempää työaikaa. Sitä on "varas" jos tekee kokopäivätyötä ja saa aikaan vain puolet tavoitteista. Osa-aikaisuus on silloin hyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se yksi siellä laiskottelee niin hänen pitäisi tehdä lyhyempää työaikaa. Sitä on "varas" jos tekee kokopäivätyötä ja saa aikaan vain puolet tavoitteista. Osa-aikaisuus on silloin hyvä
Tai pomo voi tuplata tuplasti nopeampien palkat.
Vierailija kirjoitti:
Teettekö tiimityötä? Onko kaikilla sama työtehtävä? Minulla tulee mieleen sairaalan tekstinkäsittely. Siellä porukka naputtaa kovaan tahtiin lääkäreiden saneluita. Eikä hitaista ja laiskista kirjoittajista oikein tykätä ymmärrettävistä syistä.
Kaikilla on sama työtehtävä ja teemme työmme pääasiassa itsenäisesti.
Jos tuota tekstinkäsittelyesimerkkiä käyttää, niin pitääkö sen yhden vaan naputtaa nopeammin, vaikka sanoo että ei pysy tässäkään tahdissa ja kaikki yöt vaan miettii kuinka kamalaa tuo homma on?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän tuossa ole ongelmaa, kun työ on sellaista, että esimieskin näkee tilanteen. Tee sen verran kuin ehdit ja jaksat, on esimiehen ongelma jos yksi teistä ei tee tarpeeksi.
Useimmissa töissä tilanne on sama, mutta työmääriä ei joko voida tai haluta seurata lainkaan. Tai jos se on mahdollista, ei näy jos joku ottaa työjonosta aina nopeat ja lyhyet tehtävät.
Minulla menee työkaverin sijaistamiseen enintään tunti päivässä silloin kun hän on poissa. Esimiestä ei kiinnosta. Nopeana työntekijänä urakkapalkka olisi unelmani.
Työkaverisi pitää nyt itse keksiä ratkaisuja tilanteeseensa. Minun työpaikalla masentunut työtoveri sai sovittua lyhemmän työajan. Minun mielestä oma jaksaminen on oltava ykkösenä, ihan kaikilla. Itse en missään nimessä suostu tekemään ylitöitä sen takia, että joku muu haluaa päästä helpommalla, ja sen tulevat kaikki yrittäjät kyllä huomaamaan.
Olette ihania työtovereita, kun olette auttaneet uupunutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko töitä jakaa eri tavalla? Esim. jos kyse on hotellisiivouksesta, niin jos tähän asti jokainen on siivonnut "omat" huoneensa, niin alattekin tehdä niin, että kaksi siivoaa huoneen työparina, tyyliin toinen siivoaa kylppärin, toinen huoneen. Samalla voi rupatella ja työ on mielekkäämpää. Kolmas voi sitten siivota yleiset tilat, ja seuraavana päivänä osat vaihtuu (eli kylppärisiivosta tulee huonesiivooja, huonesiivojasta yleistentilojen siivoaja jne.). Tai voiko työnkuvia muuttaa pysyvämmin siihen suuntaan, että jokaisella olisi omiin vahvuuksiin perustuvat työnkuvat, parantaisiko tämä tämän yhden jaksamista?
Ja loputtomiin ei tarvitse joustaa ja ymmärtää. Jokaisella voi huonoja päiviä tai jopa satunnaisesti huonoja kausia (esim. surua läheisen kuolemasta tms), jolloin on hienoa, jos työkaverit pystyy tukemaan ja ihan konkreettisesti auttamaan töissä hetkellisesti. Mutta tälläisen venymisen on oltava tilapäistä ja toimittava molempiin suuntiin. Esimiehen vastuulla on jakaa työt tasapuolisesti ja pitää silmällä, että jokainen tekee osansa.
Tyypillistä naisalojen keksittyä kateutta. Häpeä. Miehisillä aloilla ei esiinny moista pirullista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä naisalojen keksittyä kateutta. Häpeä. Miehisillä aloilla ei esiinny moista pirullista käytöstä.
Kyllä esiintyy.
Sairaslomaa burn outin partaalle olevalle ja sijainen hänen tilalleen helpottamaan työtaakkaa. Näin rasitteesta voi vielä tulla oikeasti työkykyinen (tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi vaihtaa alaa itselleen sopivammaksi) eikä kahden tarvitse tehdä kolmen töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulle töiden lisääminen ei ole uuvuttavaa, voit tehdä vähän enemmän, vaikka pomo ei olisi samaa mieltä. Mutta jos alat kuormittua itse niin on oikein kieltäytyä ja vedota omaan työmäärään.
Osa-aikaisuus laiskurille tai palkan alennus. Työnantaja siinä kärsii kun joku saa laiskottelusta täyden palkan ja toiset joutuu paiskimaan kaksinverroin. Minä olisin ihan raivona jos mun tiimissä olisi yksikin laiskamato😡Meillä kaikki puhaltaa yhteen hiileen koska olemme oppineet korkean työmoraalin.
En tekisi yhtään pidempään työkaverin töitä, jos takaisinpäin päin ei ole tiedossa tukea. Kerro esimiehelle, että kaverin osuus hommista jää jatkossa tekemättä. Ei kuulu teille tehdä lusmuilijan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaslomaa burn outin partaalle olevalle ja sijainen hänen tilalleen helpottamaan työtaakkaa. Näin rasitteesta voi vielä tulla oikeasti työkykyinen (tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi vaihtaa alaa itselleen sopivammaksi) eikä kahden tarvitse tehdä kolmen töitä.
Valitettavasti itsekin toivon että työkaverini jäisi sairauslomalle ja saataisiin sijainen hänen hommiinsa. Olen potenut huonoa omaatuntoa tästä ajatuksesta, mutta on totta, että näin työkaveri voisi saada itsensä kuntoon tai sitten löytää paremman homman.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hallintotieteen luennolta muistan, että ihmisillä on seitsemänkertaiset tuottavuuserot tyypillisessä organisaatiossa. Ne heikommat ovat ikään kuin vapaamatkustajia. Parhaimmat taas mahdollistavat muillekkin töitä. Eli yhteiskunta pianoiskoossa.
Siis millaisissa hommissa joku pystyy tekemään 7 kertaa enemmän (tai vastaavasti vähemmän) kuin toinen? Eikö sitä laiskamatoa potkita pois?
Kokemusta on laiskoista työkavereista, jotka myös pokkana vaativat häpeilemättä itselleen parhaat lomaviikot. Surkeat esinaiset kaiken tämän lisäksi. Minä kyllä vaihdoin työpaikkaa kun tähän kyllästyin.
Mä ainakin teen osittaista työaikaa jotta jaksan. Ei tämä kuulu työkavereille yhtään. Vai olisiko parempi että olen kokonaan saikulla?