Entinen työtön, nykyään omalla alalla töitä tekevä kysyy kysymyksen

Heti tuli mieleen ainakin yksi syy: työttömyyden kesto?

Nykyaikana ainakin lähes kaikki työalat (ei nyt ehkä tiskaaja tai tarjoilija tai kaupan kassa) etenevät huippuvauhtia ja koko ajan uutta teknologiaa ja mullistavia uudistuksia tapahtuu.

Työtön, joka on istunut kotona jää auttamatta jälkeen alansa kehityksestä jos ei aktiivisesti yritä ainakin pysyä kehityksen rinnalla itseopiskelulla ja olemalla todella ajan hermolla.

Meillä ainakin on jatkuvasti koulutuksia ja uudistushankkeita. Työtä viedään eteenpäin ja tuöntekijän on oltava todella motivoitunut työstään ja omata vahvan halua oppia koko ajan lisää. Se myös kyllä pitää työn mielenkiintoisena ja sehän on vain hyvä asia.

Se joka kelkasta putoaa, se on sanoisinpa auttamattomasti pudonnut.

Toinen asia on se, että työttömyys, varsinkin vähänkään pitkäaikaisempi, luo negatiivisen kuvan työnhakijasta. Silloin on kyllä osattava myydä itsensä ja oltava vakuuttava. Muuten kyllä ajavat muut ohi. Tämä on nykyaikaa, valitettavasti.

Ei tuolla asenteella olevaa ihmistä kukaan halua palkata ja kyllä asenteet yleensä heijastuu ihmisestä vaikka hän ei niitä esim. työhaastattelu saa suoraan sanoisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi työttömien ei juurikaan ei haluta edes työllistyvän oman alan töihin? Koettakaa tajuta, että työttömistä suurimmalla osalla on joku koulutus ja työkokemusta. Eikä yt-neuvotteluissa pistetä pihalle parhaita, kyllä sen jokainen tietää. Kun firmoja lakkautetaan ja tulee konkursseja ja sitten on niitä suosikkeja ja pyllyn nuolijoita. Meilläkin on töissä pomon poika, joka kävi yhden päivän kokeilemassa työntekoa muualla. Ei siitä mitään tullut. Ihan ok että on meillä, koska ei hänestä "oikeaan" työelämään olisi hitauden vuoksi. Tarkoitan hitaudella sekä fyysistä että älyllistä hitautta. Siinäpä puuhastelee ja saa välillä jotain aikaankin, kun kukaan ei odota mitään vaan tekee valmiiksi sitten kun tekee.

Älä turhaan ole katkera, jos myös vähän vähemmän fiksu ja ahkera on saanut työpaikan. Läheskään kaikki töissäkävijät eivät ole niin erinomaisia työntekijöitä, mutta parempi on, että hekin tekevät panoksensa, eivätkä vain jää tukien varaan.

Valmistuin aikoinaan ammattikoulusta alalle, joka oli jo muuttumassa niin, että oiekastaan kaikki opiskelemani laitteet jäivät pian pois käytöstä.

Ammattikoulutus on useimmiten (paitsi yritysten omissa täsmäkoulutukissa) hyvin viitteellistä ja antaa toki mahdollisuuden sitten työpaikassa oppia juuri sen työpaikan vaatimat taidot. Aikoinaan oli vielä ammattitutkintoja, joista sai pienen palkankorotuksen, kun ne suoritti työn ohella.

Nykyisin vielä vähemmän voi kuvitella koulutuksen saatuaan päästä töihin, joissa osaa kaiken, pitää olla valmis oppimaan lisää.

Lääkäritkin opiskelevat kauan, mutta silti tarvitsevat oppia lisää, kun menevät ihan oikeaan työpaikkaan. Jännittävää oli, kun tehtiin tutkimus, niin lääkäreiden mielestä terveyskeskusharjoittelusta oli heille eniten hyötyä tulevaisuudessa.